Rypäleistä viiniksi

Eilen olin elämäni ensimmäistä kertaa keräämässä viinirypäleitä ja tekemässä viiniä. Ihan huippukivaa! En tosin tiedä sanonko samoin vielä vuosien kuluttua.. Tekniikat olivat erittäin perinteiset, kuvat kertokoon lisää.

Lähtötilanne.

Sadonkorjaaja puuhassaan.

Nämä ovat ne kauniimmat rypäleet, jotka päätyivät syötäviksi. Meilläkin on nyt paljon paljon rypäleitä, joilla herkutella. Nams!

Ensimmäiseksi rypäleet rullaillaan pienemmiksi. Ensin siis tuohon astiaan, josta ne siirretään uudestaan murskattavaksi.

Rullatusta massasta nuijittaan ja puristettiin mehut irti.

Puristettu rypälemehu siivilöidään ennen tynnyriä, kun tuo puukehikko päästää läpi siemeniä ja muita isompia juttuja.

Puristuksen jälkeen "jämät" näyttävät tältä ja ne siirretään saaviin veden kanssa ja tämä seos puristetaan vielä kertaalleen muutaman päivän päästä.

Ja lopulta mehu päätyy tynnyriin.

Uusia tuulia ja aukinaisten ovien etsimistä

Kävipä sitten niin, että viikonloppuna sain lopulta tarpeekseni työstäni ja irtisanoin itseni maanantaina. En sen syvemmin halua eritellä syitä tympääntymiseen ja lopulta irtisanomiseen, mutta mainitaan, että työ ja mun etiikan taju, omatunto, moraali jne. ei käyneet yksiin. Tämän kuun loppuun on vielä sopimus jäljellä (10 työpäivää), ja sen jälkeisestä työelämästä ei hajuakaan. Kuten olen asiasta kysyneille sanonut, en tiedä oliko päätös hyvä vai huono, mutta oikea se oli ainakin. Jos sydän sekä järki sanoo, ettei pysty niin silloin ei pysty. No järki tosin huomautteli myös kylmästä ja pitkästä talvesta, mutta..

Nyt siis työnhaku ja niiden avonaisten ovien etsiminen on entistä ajankohtaisempaa. Tällä hetkellä kartoittelen tilannetta ja aloitan cv- ja hakurumban sitten ensi kuun alussa. Muutama idea on jo, mutta ne on ihan pikkuriikkisiä ja erittäin epävarmoja vielä. Tiedän todellakin, että maan taloustilanne, mun kielitaidottomuus ja ulkomaalaisuus ei ole avuksi mutta jotain on löydyttävä. Ilmoittelen tilanteen kehittymisestä.

Niin ja ilmoittauduin romanian kielikurssille ja nyt on kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että kurssi toteutuu. Mun lisäksi tarvittaisiin 9 muuta..

Asiaan millään lailla liittymättä haikaroita (ja romanialaista sähkökytkentää). Tulkaa äkkiä takaisin ja tuokaa kevät mukananne!

Edit. Ettei vaan jää epäselväksi, mitään laitonta en ole tehnyt enkä ikikuunapäivänä tekisi. Työ ei vaan sopinut minulle.

Edit2. Kävin tänään kielikoululla ja nyt meitä on 7 ilmoittautunutta, eli 3 lisää ja kurssi järjestetään. Koululla olivat jo melko varmoja, että nuo 3 ilmoittautuvat vielä, oli kuulemma ollut muitakin kiinnostuneita meidän 7 lisäksi. Jes!

Heipähei taasen!

Täällä ollaan edelleen ihan hengissä.. Kaikki on siis hyvin, ei tarvitse olla kavereiden huolissaan.. On vaan normaali elämä vienyt mennessään ja koneella tullut istuttua töiden jälkeen vähemmän. Ja nyt on jo kalenterin mukaan syksy, aika todellakin lentää! Kuukaudessa on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka jos mitä ja yritän nyt muistella tärkeimpiä..

Uusin ja tärkein uutinen ensiksi: joulu Suomessa. Varattiin siis eilen liput ja saan tällä kertaa T:nkin mukaan. En valitettavasti saanut ihan niitä lentoja, jotka oisin halunnut kun lomat ei ihan onnistuneet mun oman suunnitelman mukaan. Ollaan nyt vain vajaa viikko Suomessa mutta onneksi edes sen verran ja kuitenkin ne tärkeimmät päivät osuu tuolle ajalle. Enää 15 viikkoa ja 6 päivää jäljellä.. Lippujen hommaaminen olikin sitten oma tarinansa, johon sisältyy pankista toiseen juoksemista syynä Wizzairin käsittämätön tapa veloittaa yhdestä korttiveloituksesta 5 euroa per henkilö per lento, eli meiltä olisi ollut yhteensä 20 euroa, juu ei, sekä Suomen tilin verkkopankissa säätämistä, kun TravelPartner ei hyväksynytkään Visa Electronia ja Suomen Visaa en tahtoisi käyttää kun sille tilille ei tule rahaa.. No loppu hyvin, kaikki hyvin ja liput taskussa.

Olen myös aloittanut työnhaun, koska tämä nykyinen homma tympii ja pahasti. Vielä ei ole tärpännyt mutta olenkin vasta ihan urakan alkutaipaleilla. Paikallisia kieliä osaamattomana kun en ole mikään ykköskandidaatti ja tällä hetkellä etsinkin hommia, joissa voi käyttää suomea tai joissa se on ainakin eduksi. Myöskään se, ettei asuta Bukarestissa tai edes Cluj- Napocassa, ei ainakaan auta asiaa.

Mitäs muuta.. Äsken mielessä oli vielä useampia ilmoittamisen arvoisia asioita ja nyt ne unohtui..

Ai niin, olen ajanut ensimmäisen ja toisenkin kerran kaupungin ulkopuolella. Tämä on suuri uutinen sen vuoksi, kun vielä jokin aika sitten vannoin, että noille teille en lähde itseäni tappamaan, mutta erään kerran oli vähän niinkuin pakko ja toisen kerran se ei ollutkaan niin kamalaa. Tavaksi en ota, mutta jos sitä silloin tällöin voisi..

Yksi syy blogin hiljaisuuteen on myös se, että asuttiin lähes kaksi viikkoa kahta kotia, kun T:n vanhemmat oli lomamatkalla ja meidän piti vahtia niiden taloa öisin. Aika rasittavaa, kun aina se tavara jota olisi tarvinnut oli juuri siellä toisessa paikassa. Niin ja koin taas senkin, miltä tuntuu mennä töihin ulkokautta ja pidemmän matkan päästä kuin 5 metriä. Tällä kertaa matkaa oli ehkä noin 300 metriä.. Tänä aikana juhlittiin myös T:n neljännesvuosisataa puolispontaaneilla garden partyillä. Mukavaa oli vaikka kavereita pääsi paikalle vain muutamia ja vaikka valitettavasti nykyisin jo viileät yöt pakotti meidät sisälle jo kymmenen aikaan.

Säästä vielä sen verran, että päivät täällä on edelleen helteisiä mutta öisin on jo viileää. Ja pimeää. Eihän täällä ole valoisia öitä ollut missän vaiheessa, mutta silti on tyhmää kun jo puoli yhdeksän aikaan on pimeää. Syksy on siis selkeästi tulossa. Toisaalta en valita ilmojen vähäisestä viilentymisestä, koska kyllä tätä lämpöä on jo riittänytkin, mutta kun syksyn jälkeen tulee sitten oikeasti kylmä talvi ja se ei ole yhtään kivaa. Mutta kohta on maissi-, viini- ja kastanja-aika. Odotan tosi paljon, että pääsen näkemään viinin valmistusta ihan livenä T:n toimesta mummolan rypäleistä, jotka on muuten aika herkkuja jo nyt. Niin ja maissisadonkorjuutakin haluaisin kokeilla, vaikka kaikki sanoo sen olevan tylsistä tylsintä hommaa. Tästä tulee vielä hyvä syksy!