Huomio kaikki Suomessa asuvat!

Huomio!!

Olisiko kukaan halukas majoittamaan kahta Euroopan ympäripöyräilijää reitillä Helsinki-Lahti-Mikkeli-Kuopio-Oulu-Rovaniemi? Ei siis välttämättä vain noissa kaupungeissa vaan muuallakin reitin varrella. Majoitusta tarvittaisiin pikaisesti Etelä-Suomessa, piakkoin muualla.

Lisää infoa pojista http://ontheroad.blog.hu. Mikäli haluaisit auttaa, laita viestiä niin ilmoitan pojille yhteystiedot ja saatte sopia yksityiskohdista.

Iso kiitos! :)

Hyvää Juhannusta!

Itse olisin unohtanut koko juhlan, ellei Facebook olisi ollut täynnä Hyvän Jussin -toivotuksia. Täällä ei siis keskikesää juhlita milläänlailla, mikä sinänsä ei haittaa yhtään, sillä en ole koskaan ollut kovin innoissani näistä ns. pakkojuhlista, eli ihan vaan hyvä, että on yksi sellainen vähemmän. Toisaalta en voi kieltää, ettenkö olisi tuntenut pientä kateuden tunnetta noita em. Facebook-viestejä lukiessa. En pistäisi vastaan mökkiviikonloppua järven rannalla saunoen ja grillaten..

Mutta ehkä sitten elokuussa, kun suunnataan Suomeen viikoksi! Tällä kertaa lähtevät siis myös "anoppi- ja appikokelaat" mukaan vastavierailulle. Matka on itseasiassa T:n äidin ja meidän yllätyslahja T:n isälle, jolla oli synttärit viime maanantaina ja juhlat tänään. Mielenkiintoinen viikko luvassa, vaikken alkuun (enkä koko aikaa nytkään) ollut ihastunut ajatuksesta jakaa kultaakin kalliimpi Suomi-loma heidän kanssaan. Mielelläni vaan olisin perheen ja kavereiden kanssa ilman ylimääräistä työtä ja vaivaa, joka "kokelaista" aiheutuu.. Tiedän, että olen itsekäs, mutta kun Suomeen pääsee vain pari kertaa vuodessa, en haluaisi käyttää sitä tärkeää aikaa matkaoppaana. Mutta tällä kertaa näin, tuskin he kuitenkaan kovin usein ovat Suomeen matkaamassa, joten yritän ajatella positiivisesti.

Viikonloppu tuntuu muuten pitkästä aikaa oikealta viikonlopulta, sillä ensimmäinen työviikko on nyt takana! Tähän mennessä olen yhdessä 4 muun uuden kanssa opetellut uutta työtä, pääasiassa teoriassa mutta loppuviikosta myös käytännössä. Paljon olen jo oppinut, mutta vielä enemmän on edelleen jäljellä, jotka tosin suurimmaksi osaksi oppii sitten käytännössä, kun ko. tilanne tulee kohdalle. Ensi viikon lopulla alkaa sitten ihan oikeat työt, joskin kuulemma saadaan vielä seuraavat viikot kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Eiköhän se siitä lähde sujumaan..

Nyt lähden "appikokelaan" synttärijuhlille. Saas nähdä, mitä sankari sanoo lahjastaan!

Viimeisiä vapaita viedään..

Täällä on kuuma! Tai no juuri tällä hetkellä ukkostaa ja sataa, mutta se vaan raikastaa ilmaa, joka todennäköisesti on taas huomenaamulla samanlainen helteinen ja hikinen kuin muinakin päivinä. Helle (siis päivisin +30 - +35 varjossa) alkoi juuri sopivasti kun saavuttiin lomalta kotiin. Täällä ukkoset on muuten Suomen ukkoset potenssiin 10. Vettä, jäätä, tuulta ja kaikkea niin että hirvittää. Toisaalta onhan tässä ollut sitä kuumuuttakin ukkoselle kerätä voimia. Niin ja en siis valita, en yhtään, tätähän tässä on koko talvi odotettukin!

Helteiden lisäksi tänne kuuluu viimeistä vapaaviikkoa ennen töiden alkua, hammaslääkäriä ja jalkapalloa (T kannattaa Saksaa ja Sveitsiä ja minä vähän mitä sattuu).

Työt alkaa siis ensi maanantaina ja jännitys kasvaa pikkuhiljaa. Onneksi meitä aloittaa yhtä aikaa pari muutakin, joten on vertaistukea tarjolla puolin ja toisin. Ensimmäinen viikko menee teorian opettelussa, seuraavalla viikolla harjoitellaan leikkipuheluita ja sitten aletaankin oikeisiin hommiin. Tykkään, että tässä työssä on kunnon perehdytysaika, ja muutenkin olen kuullut työstä ainoastaan hyvää. Kerron sitten ensi viikolla tarkemmin, miten menee ja miltä tuntuu..

Kävin siis viime viikolla hammaslääkärissä tarkastuksessa ja tänään korjattiin vanha, kulunut paikka. Lääkäriasema on tosi moderni ja hammaslääkäri vuosi sitten valmistunut kaverin kaveri (kaverikin on hammaslääkäri mutta toisessa kaupungissa), joten olin hyvissä käsissä. Meidän kavereista tosi moni on itseasiassa hammaslääkäri, ja heistä suurin osa valmistui vasta viime viikonloppuna. Ainoa iso ero itse operaatiossa oli, ettei puudutusta ollut tai sitä edes tarjottu, kun taas en muista olenko koskaan ollut Suomessa operoitavana ilman puudutusta. Ensi viikolla tai lähitulevaisuudessa joudun menemään vielä uudestaan, kun löytyi sieltä suusta yksi uusikin reikä. Oon erittäin huonohampainen ja vanhoja paikkoja löytyy monenmonta, joten ei tullut yllätyksenä vaikka hoidankin hampaitani erittäin säännöllisesti ja syön paaaaaljon purkkaa (eräänlainen addiktio sekin..). Lisäksi sain nyt vahvistuksen, että viisaudenhampaat on kiskottava pois, mutta sitä varten joudun kuulemma etsimään toisen lääkärin. Pelottaa jo valmiiksi..

Mitäs tänne muuta.. Meille on ilmestynyt kierrätysboksi roskalaatikoiden viereen! Se kerää muovipulloja ja metallia, mutta vaikutti niin pieneltä ettei sinne mahdu millään monen talon vesi- ja muut juomapullot (me ostetaan siis juomavesi 5 tai 10 litran kanistereissa, kun hanavesi on niin kloorista). Saas nähdä miten hyvin täällä osataan käyttää annettua kierrätysmahdollisuutta, mutta pääasia kuitenkin että se on edes teoriassa mahdollista!

Mulla on myös taas vaihteeksi kova koti-ikävävaihe.. Se tulee aina välillä, nykyisin itseasiassa useammin kuin ennen ja liittyy yhä useammin Romania-kyllästymiseen ja -ahdistukseen. Tuntuu, ettei täällä ole tulevaisuutta. Riittää kun katsoo uutisia, kun jo ennakolta Euroopan köyhimmiltä vähennetään palkkoja, eläkkeitä ja muita "etuja". Niin kyllähän ihminen helposti pärjää n. 100 eurolla kuukaudessa.. Toivon niin kovasti, että muutettaisiin täältä pois, mielellään tietenkin Suomeen, ennen kuin jämähdetään tänne. Muuttoa ollaan mietitty useamman kerran pitkin kevättä ja kesää, mutta vielä ollaan täällä, joskin muutto edelleen mielessä. Kumpa tietäisi missä on edes vaikka vuoden kuluttua, kun nyt tuntuu, että eletään vähän puoliteholla odottaen sitä jotain joka saa meidät joko jäämään tai lähtemään.. Toisaalta voihan se olla, että tuo uusi työ tuo vähän positiivisempia ajatuksia mukanaan.

edit. No nyt sitten sataa, ihan sen kunniaksi kun hehkutin hellettä..

Kesälomalla Unkarissa

Tuossa aikaisemmin pohdiskelin loma-asioita.. Ratkaisu oli Unkari, tarkemmin Hajdúszoboszló, Puszta sekä pikkaisen myös Debrecen. Hajdúszoboszló sijaitsee lähellä Romanian rajaa ja on suosittu kylpyläkohde. Oltiin reissussa viikko, joka tosin sisälsi kaksi pysähdystä mennen tullen Cluj Napocassa T:n koulujuttujen takia. Kylpemisen lisäksi käytiin katsomassa aakeetalaakeeta Pusztaa (vai onko se Pusta suomeksi?!) Hortobágy:n kansallispuistossa, joka on myös UNESCOn maailmanperintökohde. Itse Pusztasta nähtiin vain pienenpieni kulma, mutta päästiin silittämään vuohia, aaseja ja heppoja sekä ihastelemaan muuten vain alueen muita eläimiä. Niin ja käytiinhän me myös Debrecenin kaupungissa, joka olisi ollut paljon mielenkiintoisempi ilman koko ajan jatkunutta vesisadetta.. Tosiaan säät ei ihan suosineet kahta viimeistä päivää lukuunottamatta mutta muutoin ajankohta oli oikea ja väkeä todella vähän sesonkiin verrattuna.

Alla muutamia kuvia viikon varrelta.

Taustalla on vielä toinen rypäs mäkiä. Ja ylpeänä totean, että toinen vasemmalta oli ainut johon en uskaltanut! Osa mäistä oli pareittaintai yksin kumirenkaalla laskettavia, osa ihan tavallisia.

Suomen lippuhan se siellä, joten en ilmeisesti ollut ensimmäinen meikäläinen..

Puszta.

Yhdeksän reiän silta, eli Unkarin pisin kivisilta.

Ihana pikkuaasi, jota sai ihan oikeasti silittää.

Näitä kavereita taas pystyi silittämään vain aidanraosta.

Hungarian gray cattle. Ennätyssarven pituus on ollut 1,5 metriä!

Mátai Ménes, 300 vuotta vanha hevossiittola ja hienoin talli, jonka olen koskaan nähnyt. Se jatkui 100 metriä taaksepäin, eli tässä vain pienenpieni osa.

Siellä oli luonnollisesti myös pienenpieniä varsoja!

Satuttiin samaan aikaan koululaisryhmän kanssa ja nähtiin perinteisiä ratsastajia..

..sekä härkävaunuja.

Pusztan miehiä.

Pusztalla syötiin myös perinteistä unkarilaista ruokaa. Hyvää ja täyttävää, ei kasvissyöjille..

Debrecen.

Unkariksi tätä suomeksi käsittääkseni Pukinpensaaksi kutsuttua kasvia kutsutaan lempinimellä "Semfűsemfa" eli ei pensas eikä puu.

Legendan mukaan reformoidun sekä katolisen kirkon papit riitelivät muinoin uskonpuhdistuksen aikaan jolloin katolinen pappi katkaisi pensaan oksan, iski sen maahan ja sanoi nauraen: "Reformoitu usko tulee olemaan oikea uskonto vain, jos tästä oksasta kasvaa puu." Näin kävikin ja nykyisin reformoitu uskonto on Debrecenin pääuskonto.

No legendat ovat aina legendoja, etenkin kun kyseinen puu on tutkimusten mukaan 200 vuotta uskonpuhdistusta nuorempi..

Tässä vielä tarina unkariksi, klikatkaa suuremmaksi..

Viisuaika

Taas on aika eurooppalaisen musiikkijuhlan. Itselleni euroviisut on olennainen osa kevättä, vaikka useimmiten en juuri lauluista tykkääkään. Mutta ei sitä vaan voi jättää katsomatta!

Romanian edustajina tänä vuonna ovat Paula Seling ja Ovi ja eurohumppaviisu Playing with Fire. Mitäpä muuta täältä voi odottaakaan, kun radiosta ei etsimälläkään löydä muunlaista musiikkia.. Mutta luultavasti uppoaa viisukansaan edes kohtuullisen menestyksekkääksi. Niin ja se tuplakosketinsysteemi on aika hieno..

Unkarilla ei tänä vuonna ole edustajaa ollenkaan paikallisen yleisradion rahapulan takia. Jännää, että mailla kuten Albania tai Azerbaijan tai no vaikka Kreikka ja Romania on kuitenkin varaa ja Unkarilla ei..

Kuunkuiskaajille toivon kovasti menestystä. Luulen, että suomi kielenä ja perinteisempi musikki voisi toimia hyvin tai sitten ollaan ihan hännällä. Tupla tai kuitti.. Tyttöjen iloinen meininki varmasti säilyy loppuun saakka, kävi miten kävi.

Tässä vielä Romanian viisu. Enjoy!

Aurinkoa ja lomamietteitä

Aurinko näyttäytyy täälläkin noin viikon piilossa pysymisen jälkeen. Taisi tulla Suomesta vaihteeksi meitä lämmittämään. Saisi nyt viipyä hetken, kun sadetta on saatu varmasti muutaman viikon tarpeiksi.

Muutoin elämä jatkuu kuten aikaisemmin ei-mitään tehden. Työt alkaakin vasta kesäkuun loppupuolella, mikä on sekä hyvä että huono juttu. Hyvä siksi, että ehdin hieman nauttia kesästäkin ennen neljän seinän sisään sulkeutumista, huono siksi, että olisin mieluusti ottanut ensimmäisen palkan jo kesäkuun puolella tai no niin pian kuin vain mahdollista. Säästöt alkaa olla käytetty hätätapausrahastoa lukuunottamatta, ja siihen en todellakaan koske ennenkuin on oikeasti iso tarve. Nyt sitten yritän hyväksyä rahaa T:lta, mikä ei ole helppoa kun on tottunut elämään omalla rahalla jo vuosia. Toisaalta onhan meidän telkka ja toinen läppäreistä ostettu kokonaan mun rahoilla, joten voin ehkä olla hetken elättinä..

Houkuttelisi kovasti ajatus lähteä käymään jossakin minilomalla, kun siitä kesälomasta sitten töiden alettua ei ole takuuta. Mutta minne mentäisiin.. Suomen lennot on näin lyhyellä varoitusajalla ihan liian kalliita, meillä ei ole kunnon autoa (tehoton Opel Corsa löytyisi kyllä), että voitaisiin huristaa esim. Kroatian tai Montenegron rannikolle tai vaikka Krakovaan, Romanian rannikko taas ei houkuta ja vuoristoon ehtii myöhemminkin, Unkari on vähän liian nähty jne. jne. Mietintämyssy pysyy päässä edelleen. Vinkkejä saa toki antaa, kriteereinä halpuus ja mielellään jotain uutta..

Uutta elämää

Tomaattia ja basilikaa kotona. Päivän vanhoja tipuja T:n mummon luona.

Halki Euroopan ja takaisin

Kaksi tuttuamme lähti sunnuntaina hurjalle matkalle ympäri Euroopan. Hurjan tästä matkasta tekee se, että kulkuvälineinä toimivat polkupyörät ja majoitus tapahtuu joko teltassa tai couchsurfing.com:sta löytyneiden kontaktien kautta. Reitti kulkee läpi Euroopan ylläolevan kartan mukaisesti. Suomessa he toivovat näkevänsä ainakin revontulet ja järviä. Järvet nyt ovat selviö, mutta varoittelin, että syys-lokakuu saattaa olla liian aikainen ajankohta revontulien näkemiseen.. Toivotaan kuitenkin parasta. Takaisin kotona heidän on tarkoitus olla 15 kuukauden päästä elokuussa 2011.

Kieltämättä pieni kateus iski tuota reittisuunnitelmaa katsoessa, koska ei minusta olisi tuollaiseen, ei millään. 15 kuukautta tien päällä, huhhuh. Mutta kokemuksena tuo on varmasti jotain uskomatonta ja onpahan heillä sitten jotain kerrottavaa lapsenlapsillekin..

Poikien matkaa voi seurata romaniaksi, unkariksi sekä myös englanniksi täältä. Sieltä nappasin myös tuon kartan..

Jos pojat sattuvat vierailemaan teilläpäin, sanokaahan terkkuja!

Heipä hei taas!

Tulipas blogitauolle mittaa ja ihan huomaamatta. Koska 3 kuukauteen mahtuu jos jonkinlaista en viitsi kaikesta kirjoittaa kovin tarkasti, vaan tässä viime aikoijen kuulumiset ja muuta sekalaista tietoa 100 asiaa minusta -haasteen tavoin.

1. Olen edelleen Romaniassa..

2. ..ja yhdessä T:n kanssa.

3. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta.

4. Välillä on tehnyt mieli hypätä maitojunaan ja huristaa koti-Suomeen.

5. Kevät on ollut yksi vaikeimmista.

6. Nyt asiat näyttävät valoisammilta.

7. Työttömänä ja rahattomana ei ole kiva olla.

8. Onneksi olen saanut pari käännöstyötä ja niistä korvaukset.

9. Hostellihanke on toistaiseksi unohtunut.

10. Syyt edelliseen ovat seuraavat:

11. Olimme helmikuun puolesta välistä maaliskuun puoleen väliin varmoja, että olemme löytäneet "sen oikean", kunnes kävi ilmi, ettei asunto ollutkaan siinä kunnossa kun oli puhuttu ja myös vuokranantaja alkoi yhtäkkiä epäilemään. Kaiken kaikkiaan pitkä tarina ja huomasinpa taas, ettei täällä voi luottaa ihmisen sanaan läheskään samoin kuin Suomessa.

12. Sitten löysimme toisen talon, joka vaikutti täydelliseltä. Lukuunottamatta samalla pihalla asuvia naapureita. Tosin vuokranantaja vakuutti, ettei heidän kanssaan tule ole olemaan ongelmia. Tehtiin siis sopimukset, maksettiin takuuvuokrat ja oltiin muuttamassa, kun naapuri ilmoitti, ettei heille missään tapauksessa sovi tällainen toiminta samalla pihalla heidän kanssaan. Kuulemma oltiin perustamassa bordellia. Että se siitä sitten.

13. Into koko hostellia kohtaan laski ja päätettiin katsella rauhassa.

14. Tämän katselutauon aikana löytyi työilmoitus, johon päätin hakea ja tämän viikon maanantaina selvisi, että sain paikan!

15. Kun olin lähdössä maanantain tapaamiseen, kolhaisin autoa peruuttamalla sen päin puuta.

16. Onneksi auto selvisi pienillä vaurioilla ja minä vaurioitta.

17. Tästäkin tapauksesta voidaan päätellä, etten ole hyvä kuski ainakaan peruuttaessa.

18. Työ on call center -työtä mutta vaikuttaa huomattavasti asiallisemmalta kuin se edellinen kammoitustyö.

19. En tiedä vielä tarkalleen koska aloitan enkä muutenkaan tarkasti, millaista työ tulee olemaan.

20. Tulen työskentelemään ensimmäistä kertaa elämässäni ainoastaan englanninkielellä. En tosin usko, että se tuottaa ongelmia kun englannin käyttö on joka tapauksessa jokapäiväistä.

21. Olen töissä toimistolla ja saan useita työkavereita, joista osa on myös ulkomailta tänne muuttaneita.

22. En malta odottaa sosiaalisen piirini laajentumista.

23. Vanhempani kävivät täällä kylässä ja tapasivat ensimmäistä kertaa T:n vanhemmat.

24. Tulkkaus suomi-englanti-unkari ja päinvastoin onnistui paremmin kuin kuvittelin etukäteen.

25. Pitkä viikonloppu meni aivan liian nopeasti.

26. Kävin myös ensimmäistä kertaa Romanian ainoassa Ikeassa, kun olimme hakemassa vanhempiani Bukarestista. Voi kunpa se olisi vähän lähempänä.

27. Olisin voinut ostaa ainakin puolet siellä myytävistä tavaroista.

28. Menin lähes sekaisin Snöreneistä ja Daim-suklaasta.

29. Täytin 25 vuotta.

30. Synttärikakkuni oli 40cmx60cm kokoinen pizza koristeltuina 25 kynttilällä.

31. Minua ei haittaa yhtään, että 30-vuotissynttärit ovat lähempänä kuin 20:set.

32. Kannattamamme koripallojoukkue selvisi kuin selvisikin playoff:hin sijalla 8.

33. En ole koskaan ollut missään yhtä mahtavatunnelmaisessa urheilutapahtumassa kuin täällä pelatut playoff-pelit.

34. Voitimme ne molemmat, mutta vieraspelit hävisimme ja kausi päättyi siihen.

35. Olen katsonut kaikki tähän mennessä julkaistut Greyn anatomiaa -jaksot netistä.

36. Odotan, että USA:ssa julkaistaisiin uusia jaksoja.

37. Greyn anatomia on SE sarja, jota seurasin Suomessa, mutta ulkomaalla olojen ja muuton vuoksi se jäi. Nyt löysin sarjan uudelleen.

38. Katson myös Suomen telkkaa kanavien netti-tv:iden kautta.

39. Nyt yritän löytää toimivan kuvayhteyden jääkiekon mm-kisojen katsomiseksi.

40. Toistaiseksi olen kuunnellut pelit nettiradiosta, joka on äärettömän tylsää.

41. Olen seurannut jääkiekon maajoukkueotteluita ainakin vuodesta -95, ainakin se on ensimmäinen vuosi jonka muistan varmuudella.

42. Tuolloin jännitin finaalia niin etten pystynyt katsomaan vaan istuin kerrossänkymme yläkerrassa ja podin vatsakipua.

43. Sm-liigaa en juuri seuraa, mutta suomalaisista seuroista kannatan Jokipoikia ja Jyp:ä.

44. Olimme Vapun T:n vanhempien kesämökillä pienenpienessä kylässä kavereiden kanssa.

45. Täällä ei juuri juhlita Vappua.

46. Tein elämäni ensimmäistä kertaa simaa, joka onnistui tosi hyvin.

47. Rusketuin hieman.

48. Täällä on jo kesä. Tänäänkin reilusti yli 20 astetta.

49. Viime viikolla ja viikonloppuna kaupungin unkarilaiset opiskelijat juhlivat opiskelijapäiviään.

50. Olin ensimmäistä kertaa mukana.

51. Väsyin jatkuvaan juhlimiseen ja päivien urheilu- tms. aktiviteetteihin.

52. Pelasimme jalkapalloa ja joku potkaisi minua nilkkaan sillä seurauksella, että kuljin nilkka paketissa loppuviikonlopun.

53. Se ei onneksi murtunut tai edes nyrjähtänyt.

54. Kipeä se oli kuitenkin, etenkin kun kävelimme "aarreradalla" varmasti yli 5km ympäri kaupunkia.

55. Se oli kuitenkin koko tapahtuman paras osa.

56. En aio juoda alkoholia viikkoihin.

57. Taidan olla vähän vanha tällaisiin tapahtumiin.

58. Ymmärrän yllättävän hyvin unkaria mutta puhun harmittavan vähän.

59. Romaniaa en ole opiskellut helmikuun jälkeen.

60. Työtäni varten olisi hyvä kerrata saksaa.

61. Olen opiskellut saksaa yli 8 vuotta mutta en osaa/muista juuri mitään.

62. Luulen kuitenkin, että kaksi uutta kieltä ovat tarpeeksi opeteltavaa.

63. Olen edelleen koukussa Facebookiin.

64. Etenkin Farmvilleen, jossa olen tasolla 47.

65. Kevään aikana tuntui paikoin siltä, että Farmville on ainoa työni.

66. En nauttinut tästä tunteesta.

67. Olen käynyt kuntosalilla pari-kolme kertaa viikossa.

68. T sanoo, että selkäni on levinnyt, en itse näe muutosta.

69. Valitettavasti töiden alettua en ehdi salille yhtä usein, ellen käytä työpaikan kanssa samassa rakennuksessa olevaa kallista salia ruokatauolla tai ennen töitä.

70. Olen saanut muutamia iloisia vauvauutisia Suomesta.

71. Jos oma tilanteeni olisi hieman vakaampi, voisin hyvin kuvitella yrittäväni lapsen hankkimista piakkoin

72. Olisin mielelläni äiti ennen kuin täytän 30, tässä suhteessa onneksi siihen on vielä aikaa, että ehdin saada elämäni/elämämme vakautettua.

73. Yksi pahimmista peloistani on etten koskaan saisi lapsia.

74. Parvekkeemme alkaa olla kesäkunnossa.

75. Istutin tänään myös tomaatinsiemeniä.

76. Haluaisin kasvattaa myös erilaisia yrttejä.

77. Kukkaruukuissani on tänä vuonna petuniaa.

78. Nuorempana nauroin äidilleni, joka osti joka vuosi petunioita tai pelargonoita. Mielestäni ne olivat tosi tylsiä kukkia.

79. Nyt olen itse samanlainen. Pelargoniat kukkivat parvekkeellamme viime vuonna.

80. Haluaisin parvekkeesta kunnon kukka- ja kasvipuutarhan.

81. Viherpeukaloni ei taida kuitenkaan riittää siihen.

82. Rakastan T:n mummojen puutarhoja.

83. Olemme jo saaneet uutta sipulia ja salaattia.

84. Pian seuraavat mansikat ja kirsikat ja kaikki muut ihanat herkut.

85. Rakastan tuoreita kirsikoita.

86. Kuitenkin purkkikirsikat ja kirsikan makuiset jäätelöt, karkit, kakut tms. saavat minut lähinnä voimaan pahoin.

87. Odotan Felsziget-festivaaleja.

88. Odotus alkoi tänään, kun kuulin, että The Rasmus saapuu tänne esiintymään.

89. Olin 16 vuotiaana The Rasmus fani, mutta uusia biisejä en tunne.

90. Ennen festareita täytyykin kuunella myös niitä uudempia kappaleita.

91. Toivon, että pääsen Suomessa käymään kesällä.

92. Matkan voivat estää rahapula tai se, etten saa lomaa.

93. Työpaikallani ei ole kuulemma tapana antaa lomia ensimmäisen 3 kuukauden aikana.

94. Haastattelussa he lupasivat kuitenkin pyrkiä järjestämään asian.

95. T ei ole koskaan käynyt Suomessa kesällä, ainoastaan loka- ja joulukuussa.

96. Ihmettelen, jos joku on jaksanut lukea nämä kaikki kohdat.

97. Ihmettelen myös, mikäli blogiani lukee vielä joku.

98. Toivon niin kuitenkin.

99. Haluaisin myös tietää ketkä kaikki täällä käyvät.

100. Jätä siis puumerkkisi kommentteihin, kiitos! Koskee myös teitä, jotka ihan oikeasti tunnen..

Suomi-loma lähestyy..

..eli perjantaina mennään!

Mieli ei tosin ole kovin korkealla, koska sain erittäin huonoja ja surullisia uutisia viime viikolla, ja mukaan täytyy pakata myös vaatteet hautajaisia varten.

Lepää rauhassa Setä <3

Viime viikkoina on kuitenkin tapahtunut myös mukavia ja mielenkiintoisia asioita. Täällä suunnitellaan nimittäin hostellia! Kyseessä olisi pieni ja kotoisa paikka, ei mitään kymmenien huoneiden kokoista laitosta. Ei tosin sellainen täällä meidän pikkukaupungissa pärjäisikään.. Tällä hetkellä olisi mahdollinen paikka, tai itseasiassa kaksi, tiedossa ja kunhan saadaan rahoitus selville (pienellä budjetilla olisi tarkoitus aloittaa), pääsen enemmän suunnitteluun käsiksi. Olen tosi innoissani! Mulla on aikaisempaa kokemusta majoitusalalta, ja työ olisi sellaista, mitä pystyn helposti kielitaidottomana tekemään, koska suurinosa asiakkaista kun tulee varmasti Romanian ulkopuolelta ja onhan mulla tietenkin tuo T auttamassa, jos tulee ongelmia kiel(i)en kanssa. Lisäksi tykkään itse majoittua hostelleissa niiden tunnelman takia, joten nyt olisi mahdollisuus tarjota samaa muillekin. Toivon, että kaikki menee nappiin ja viimeistään huhtikuussa mulla on oma pieni hostelli pystyssä! Tämän enempää en halua täällä kertoa, kun pelkään, että etukäteen puhuminen aiheuttaa epäonnea.. Kerron sitten lisää, kun jotain varmistuu.

Karjalan kunnailla

Kuten olen joskus maininnut, olen Pohjois-Karjalan tyttöjä ja ylpeä karjalaisuudestani. Karjalaisten laulukin muistuisi varmasti mieleen, jos tarve vaatisi, sen verran sitä on peruskouluaikana tullut laulettua..

Siksipä täytyykin hieman hehkuttaa pitkään aikaan parasta suomalaista tv-sarjaa Karjalan Kunnailla.


Sarjahan on mainio erityisesti käsikirjoituksensa ja roolituksensa (Peter Frazen, Heikki Kinnunen, Elina Knihtilä yms. yms. yms.) ansiosta, mutta itselleni se on erittäin tärkeä myös siksi, että sitä kuvataan muutamien kilometrien päässä lapsuudenkotoa (oi ne ihanat maisemat, Höytiäinen ja Koli!) sekä siksi, kun sarjan vierailijat ovat usein enemmän ja vähemmän tuttuja. Onpa tuo oma isäkin piipahtanut avustajana useampaan otteeseen. Lisäksi 2007 kesällä sarjan näyttelijöitä tuli tavattua lähes päivittäin työn merkeissä. Mikä siis voisi olla parempaa koti-ikävän ja mikä ettei kesäikävän lievitystä?!


Sarjasta tietämättömille tai muille Suomen tv:n ulottumattomissa oleville tiedoksi, että Ylen Areenalta pystyy katsomaan jaksoja kuukauden ajan tv-esityksestä. Ja tiedän, että olen erittäin myöhässä tämän postauksen kanssa, jos joku haluaisi alkaa sarjaa nyt seuraamaan, sillä viimeisiä viedään tämän tuotantokauden osalta. Toivottavasti sitten ensi talvena näytetään lisää!


Kuvat Ylen Karjalan Kunnailta-sivun kuvagalleriasta.

Kaunista talvea

Täällä on, kuten joku on voinut uutisista lukeakin, kunnon talvi. Yöt on kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää jo sen verran, ettei tule kylmä, kun vaan pukeutuu asian mukaisesti. Kävin sunnuntaina pariinkin otteeseen kävelyllä, toisen kerran kaupunkialueella

Kiipesin meidän talon yläkerrokseen ottamaan maisemakuvia, mutta kovin on harmaata..

ja toisella kerralla päädyin lähimetsään, joka olikin erinomainen asia. Täysin hiljainen metsä, kirpeä pakkanen, tikan koputus, haukan liito ja 5 peuraa! T:kään ei ole kuulemma koskaan törmännyt kyseisiin otuksiin, tosin erittäin harvoin tuolla metsässä liikkuukaan.. Lähimmät näin noin 20 metrin päästä ja tuijoteltiin siinä hetken toisiamme, kunnes päätin lähteä muualle tunkeilemasta heidän alueellaan. Kuviakin viitsin ottaa vasta matkan päästä, jolloin jouduin zoomailemaan ja kuvat on siis aikalailla epätarkkoja.

Voiko tammikuussa olla jo norkkoja?!

Metsästä päädyin kaupungin virkistysalueelle, josta alaspäin tullessa on kauniita maisemat ja paljon paljon suuria ja kalliita taloja.

Ai niin, olen menossa käymään Suomessa lomalla kuukauden päästä. Vanhemmat halusivat sponsoroida mut sinne hiihtolomalle, kun sisko perheineen on myöskin tulossa heille lomailemaan ja nään sitten ensimmäistä kertaa myös veljen slovenialaisen tyttöystävän! Samaan syssyyn varattiin sitten myös äidille ja iskälle reissu tänne maaliskuulle! Tulevat myöskin ensimmäistä kertaa tutustumaan maahan sekä tietenkin myös T:n vanhempiin ja muuhun sukuun. Jännää..

Vuodenvaihteen kuulumisia

On se kumma,kun silloin kun on vähiten pakollista tekemistä, saa kaikista vähiten aikaan blogin suhteen. Blogin joululoma jatkui vähän ajateltua kauemmin, vaikka toisaalta eipä täällä mitään kovin tärkeää kertomisen arvoista olekaan tapahtunut. Pikakertaus kuitenkin..

Joululoma oli IHANA ja AIVAN MAHTAVA! Koko perhe (7 aikuista, 2 lasta ja 3 koiraa) koolla, talvi-Suomi, parhaimmillaan -27 pakkasastetta, ja oikea suomalainen joulu. Ei voi parempaa toivoa.. T pääsi kokemaan monia uusia juttuja, kuten joulusauna, joulupukki, moottorikelkka, mummolan ulkosauna+lumikylpy, pimeys jne., eksoottisia juttuja ulkomaanelävälle.

Matkalla haudoille.

Myös Joulupukki ehti käymään.

Aikaisemmassa postauksessa mainitusta matkastressistä sen verran, että talven aiheuttama kaaos kosketti meitäkin Budapestin koneen ollessa tunnin myöhässä, joskin toisaalta oltiin myös äärimmäisen onnekkaita Helsinki-Vantaan laukkukaaoksessa ja saatiin laukut jopa normaalia nopeammin ja ehdittiin ongelmitta Joensuuhun lähtevään koneeseen. Tosin todettiin myös, että ollaan T:n kanssa räjähdysherkkä pari matkustettaessa: minä kun haluan olla joka paikassa reilusti ennakkoon ja T viimeisellä mahdollisella minuutilla, joten jos mennään mun tahdilla (jota tapahtuu todella harvoin) T:tä raivostuttaa ja jos T:n tahdilla, mua uhkaa paniikkikohtaus ja stressiahdistus. Jos jotenkin saataisiin kummankin kulmia hiottua tämän asian suhteen..

Kotimatkalla käytiin pikavierailulla Székesfehérvárissa, jossa siis tavattiin ja jossa kumpikin on viettänyt eräitä elämänsä parhaita hetkiä yhdessä ja erikseen. Eipä ollut kaupunki muuttunut lähes 3 vuodessa lainkaan, mitä nyt paikka ei tietenkään ollut sama ilman kaikkia vaihtarikavereita ja unkarilaisia kavereita.

Pimeä Székesfehérvárin keskusta.

Uusi vuosi vietettiin vuoristossa Homorodissa 10 hengen kaveriporukan kanssa. Oli kivaa, mutta vesisateen ja juhlaputkiväsymyksen vuoksi lähdettiin kotiin jo 1.1. Ehdittiin onneksi laskea pulkalla, tehdä lumiukkoja, kokata gulyasia, grillata, juoda kuumaa viiniä, pelata juomapelejä ja kinastella vuokranantajien kanssa, kun talo ei ollutkaan ihan siinä siisteyskunnossa kuin oli luvattu. Melko normaali uusi vuosi siis.

Poikien lumitaidetta..

2010!

1.1. Aurinko paistaa ja vettä sataa..

Ja sitten alkoi arki. Tällä hetkellä en siis ole missään töissä, joten päivät kuluu T:n kanssa baarin asioita hoitaessa, auttaessa kaveria suomenopinnoissa ja omissa romanianopinnoissa. Valmisteltiin papereita työttömyysrahaa varten, mutta se ei onnistukaan, koska irtisanoin itseni eikä silloin ole oikeutettu tukiin. No eiköhän tässä jotain keksitä.. Joko täällä tai jossain muualla, sillä pohditaan vaihtoehtoja, jäädäänkö, lähdetäänkö vai viimeisenä vaihtoehtona lähdenkö vain minä. Välillä tulee niin suuri kyllästyminen ja ärsytys koko Romaniaa kohtaan, että tuntuu, etten voi jäädä tänne. Mutta toivottavasti jos/kun päätetään lähteä, ollaan molemmat pakkaamassa laukkujamme enkä vain minä..