Kaunista talvea

Täällä on, kuten joku on voinut uutisista lukeakin, kunnon talvi. Yöt on kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää jo sen verran, ettei tule kylmä, kun vaan pukeutuu asian mukaisesti. Kävin sunnuntaina pariinkin otteeseen kävelyllä, toisen kerran kaupunkialueella

Kiipesin meidän talon yläkerrokseen ottamaan maisemakuvia, mutta kovin on harmaata..

ja toisella kerralla päädyin lähimetsään, joka olikin erinomainen asia. Täysin hiljainen metsä, kirpeä pakkanen, tikan koputus, haukan liito ja 5 peuraa! T:kään ei ole kuulemma koskaan törmännyt kyseisiin otuksiin, tosin erittäin harvoin tuolla metsässä liikkuukaan.. Lähimmät näin noin 20 metrin päästä ja tuijoteltiin siinä hetken toisiamme, kunnes päätin lähteä muualle tunkeilemasta heidän alueellaan. Kuviakin viitsin ottaa vasta matkan päästä, jolloin jouduin zoomailemaan ja kuvat on siis aikalailla epätarkkoja.

Voiko tammikuussa olla jo norkkoja?!

Metsästä päädyin kaupungin virkistysalueelle, josta alaspäin tullessa on kauniita maisemat ja paljon paljon suuria ja kalliita taloja.

Ai niin, olen menossa käymään Suomessa lomalla kuukauden päästä. Vanhemmat halusivat sponsoroida mut sinne hiihtolomalle, kun sisko perheineen on myöskin tulossa heille lomailemaan ja nään sitten ensimmäistä kertaa myös veljen slovenialaisen tyttöystävän! Samaan syssyyn varattiin sitten myös äidille ja iskälle reissu tänne maaliskuulle! Tulevat myöskin ensimmäistä kertaa tutustumaan maahan sekä tietenkin myös T:n vanhempiin ja muuhun sukuun. Jännää..

Vuodenvaihteen kuulumisia

On se kumma,kun silloin kun on vähiten pakollista tekemistä, saa kaikista vähiten aikaan blogin suhteen. Blogin joululoma jatkui vähän ajateltua kauemmin, vaikka toisaalta eipä täällä mitään kovin tärkeää kertomisen arvoista olekaan tapahtunut. Pikakertaus kuitenkin..

Joululoma oli IHANA ja AIVAN MAHTAVA! Koko perhe (7 aikuista, 2 lasta ja 3 koiraa) koolla, talvi-Suomi, parhaimmillaan -27 pakkasastetta, ja oikea suomalainen joulu. Ei voi parempaa toivoa.. T pääsi kokemaan monia uusia juttuja, kuten joulusauna, joulupukki, moottorikelkka, mummolan ulkosauna+lumikylpy, pimeys jne., eksoottisia juttuja ulkomaanelävälle.

Matkalla haudoille.

Myös Joulupukki ehti käymään.

Aikaisemmassa postauksessa mainitusta matkastressistä sen verran, että talven aiheuttama kaaos kosketti meitäkin Budapestin koneen ollessa tunnin myöhässä, joskin toisaalta oltiin myös äärimmäisen onnekkaita Helsinki-Vantaan laukkukaaoksessa ja saatiin laukut jopa normaalia nopeammin ja ehdittiin ongelmitta Joensuuhun lähtevään koneeseen. Tosin todettiin myös, että ollaan T:n kanssa räjähdysherkkä pari matkustettaessa: minä kun haluan olla joka paikassa reilusti ennakkoon ja T viimeisellä mahdollisella minuutilla, joten jos mennään mun tahdilla (jota tapahtuu todella harvoin) T:tä raivostuttaa ja jos T:n tahdilla, mua uhkaa paniikkikohtaus ja stressiahdistus. Jos jotenkin saataisiin kummankin kulmia hiottua tämän asian suhteen..

Kotimatkalla käytiin pikavierailulla Székesfehérvárissa, jossa siis tavattiin ja jossa kumpikin on viettänyt eräitä elämänsä parhaita hetkiä yhdessä ja erikseen. Eipä ollut kaupunki muuttunut lähes 3 vuodessa lainkaan, mitä nyt paikka ei tietenkään ollut sama ilman kaikkia vaihtarikavereita ja unkarilaisia kavereita.

Pimeä Székesfehérvárin keskusta.

Uusi vuosi vietettiin vuoristossa Homorodissa 10 hengen kaveriporukan kanssa. Oli kivaa, mutta vesisateen ja juhlaputkiväsymyksen vuoksi lähdettiin kotiin jo 1.1. Ehdittiin onneksi laskea pulkalla, tehdä lumiukkoja, kokata gulyasia, grillata, juoda kuumaa viiniä, pelata juomapelejä ja kinastella vuokranantajien kanssa, kun talo ei ollutkaan ihan siinä siisteyskunnossa kuin oli luvattu. Melko normaali uusi vuosi siis.

Poikien lumitaidetta..

2010!

1.1. Aurinko paistaa ja vettä sataa..

Ja sitten alkoi arki. Tällä hetkellä en siis ole missään töissä, joten päivät kuluu T:n kanssa baarin asioita hoitaessa, auttaessa kaveria suomenopinnoissa ja omissa romanianopinnoissa. Valmisteltiin papereita työttömyysrahaa varten, mutta se ei onnistukaan, koska irtisanoin itseni eikä silloin ole oikeutettu tukiin. No eiköhän tässä jotain keksitä.. Joko täällä tai jossain muualla, sillä pohditaan vaihtoehtoja, jäädäänkö, lähdetäänkö vai viimeisenä vaihtoehtona lähdenkö vain minä. Välillä tulee niin suuri kyllästyminen ja ärsytys koko Romaniaa kohtaan, että tuntuu, etten voi jäädä tänne. Mutta toivottavasti jos/kun päätetään lähteä, ollaan molemmat pakkaamassa laukkujamme enkä vain minä..