Muutoin kaupunki oli kaunis, joskin ei ehkä niin mielenkiintoinen kuin Zürich. Tosin voi olla, että tämä johtui myös sateesta. Kun olo on kylmä ja märkä, ei huvita turisteerata samalla lailla kuin muutoin..
Sateesta huolimatta jälleen käveltiin paljon, kiivettiin torniin ja käytiin lämmittelemässä kirkoissa, eli periaatteessa päiväohjelma oli sama kuin Zürichissä.
Luzernin leijona -monumentti. Se kunnioittaa Ranskan vallankumouksen aikana kuolleita sveitsiläissotilaita ja on Mark Twainin sanoin "the most mournful and moving piece of stone in the world."
Tämän lisäksi käytiin Liikennemuseossa, joka on Euroopan suurin.
Siellä oli esillä junia, autoja, laivoja ja lentokoneita ja jokaisessa osastossa pääsi myös itse osallistumaan.
Lentokoneosastolla leikin muun muassa lennonjohtajaa.
Yksi osasto esitteli radiota ja tv:tä. Tässä osastossa pystyi tekemään oman säälähetyksen tai uutiset. Me ei jaksettu odottaa vuoroa, niin nyt jäi prompteri testaamatta.
Illaksi jatkettiin sitten matkaa jälleen Luganoon, jossa ei päivän kävelemisen jälkeen jaksettu tehdä enää juuri mitään. Tutustuttiin tosin hostellissa lepäillessä unkarilaiseen tyttöön, joka oli opiskeli konservatoriossa. Oli kiva kuulla vinkkejä kapungista, johon meilläkin on haaveena joskus muuttaa.
Yksi sadoista palmukuvista..
2 kommenttia:
Mielettömän kauniilta näyttää tuo kaupunki! Hyviä kuvia!
Harmi että taas sateli, mutta onneksi ei mitään myrskyä sentään.
Mukavaa viikonloppua!
MaaMaa, kaupunki oli tosi kaunis ja täytyykin mennä toisella kertaa uudestaan niin näkee ne vuoretkin ;)
Lähetä kommentti