Suomeen!

Prosessi sai päätöksensä. Lentoliput Targu Mures - Budapest - Helsinki - Budapest - Targu Mures ajalle 18.6.-2.7. on taskussa tai ainakin sähköpostissa. Kiitos vaan Äiti ja Iskä synttärilahjasta! Lippujen hinnat oli yllättävän huokeat, edestakaisin 293.58 euroa. Málevin lennot ja saa siis laukut checkattua suoraan Helsinkiin/Targu Muresiin. Ihan mahtavaa! Ainut tyhmä asia on, ettei T ole tulossa mukaan. Talouden ahdinko on osunut T:iin ja vanhempiinsa ja se päätti, ettei ole varaa tai aikaa lähteä mukaan. Ei vaikka mun vanhemmat ois osallistunut kustannuksiin. Ylpeys esti ilmeisesti.. Sinänsä se nyt oli tiedossa, että samaa 2 viikkoa se ei olisi kuitenkaan voinut olla, minkä minä olen. Mutta ettei se vieläkään nää Suomen kesää, on ihan hanurista. No eiköhän noita kesiä vielä tule jatkossakin..

Eilen saatiin parveke siivottua viime kesän remonttiromusta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee taas.. Nyt oon lentolippujen tilailun lomassa hakenut inspiraatiota sen laittamiseen. Puulattiat haluaisin ainakin ja sohvan/kaksi tuolia ja pienen pöydän sekä tietenkin kukkia. Laitetaan tähän kuva ennen (viime kesältä) ja tällä hetkellä, valmis kuva tulee sitten myöhemmin. Vinkkejä pitkän mutta kapean lasittamattoman parvekkeen sisustuksesta otan kyllä vastaan mielelläni..

Kiirettä ja blogilaiskuutta

Blogi ei ole päivittynyt aikoihin, mutta elossa täällä ollaan edelleen, ei huolta. On vaan kiirus työpäivien (normaalisti paras blogin päivitysaika) aikana. Esimerkiksi tänään oli jopa hurjat 15 minuuttia 8 tunnin aikana, kun en ollut puhelimessa tai kirjoittanut sähköpostia.. Lisäksi mulla on suuri blogilaiskuus. En jaksa lukea muiden blogeja oman päivittämisestä puhumattakaan. Palaan siis, kun on taas jotain asiaa ja kun esimerkiksi saan hankittua lentoliput kesäksi Suomeen. Prosessi on käynnissä..

Kevätkuvia

Aikaisemmassa postauksessa mainittujen juhlallisuuksien lisäksi kävin tänään moikkaamassa työkaveri A:ta, hänen poikaystäväänsä sekä ihastuttavaa Igor-koiraa. Alla kuvia Weekendistä, joka siis on kaupungin virkistäytymisalue sekä Mures-joen varrelta.

Kevään ensikukkanen. Pienenpieni, mutta kukka kumminkin.

Vielä ei pääse uimaan.

Lasten leikkiä.

Mielenkiintoinen joenylitystapa, joka vaatii käsivoimia.

Vielä harmaata, kohta jo vihertää.

Vasemmalla Igor. Muiden koirien nimiä en muista, Igorin kavereita kumminkin.

15.3.1848

Tänään on Unkarin 15.3.1848 tapahtuneen vallankumouksen juhlapäivä ja tokihan myös paikalliset unkarilaiset juhlivat päivää. Osa taisteluista käytiin nykyisen Romanian alueella ja myös tässä lähialueilla. Kerrataan historia erittäin lyhyesti ennen kuvia tältä päivältä. Unkari oli osa Habsburgien valtakuntaa 1600-luvun lopulta asti. 1848 tapahtui useita muitakin vallankumouksia ja Unkarissa tapahtumat alkoivat juurikin 15. maaliskuuta 1848. Lopulta vallankumous johti Unkarin itsenäistymiseen. Tämä ei sotia lopettanut ja lopulta Itävalta-Unkari muodostettiin 1867. Lisää tietoa tarjoaa Wikipedia mm. täällä ja täällä.

Tänään vuonna 2009 juhlallisuuksia järjestettiin täällä käsittääkseni useampia. Itse otimme niihin osaa Bernády Györgyn sekä Petõfi Sándorin patsailla. Ensimmäinen on kaupungin entinen pormestari, jonka aikana kaupunki kehittyi ja uutta rakennettiin paljon. Unkarilaisten mielestä tärkein pormestari tähän mennessä.

Bernády György (sekä linnoitus ja kirkko)

Jälkimmäinen on taas Unkarin kansallisrunoilija sekä vallankumouksen sankari, joka myös menehtyi vuonna 1849 taistelussa Sighisoaran (unkariksi Segesvár) lähellä eli ihan tässä kulmilla.

Petõfi Sándor

Ensimmäinen tapahtuma oli erittäin lyhyt. Kuuntelimme T:n äidin pomon eli kaupungin varapormestarin puheen ja katsoimme seppeleen "laskut" eli niiden ripustamisen parvekkeelle. Kyseisessä talossa asuivat ainakin hetken vallakumouksen aikaan sekä mainittu Petõfi Sándor sekä toinen vallankumossankari Bem Józef.


Toinen tapahtuma oli suositumpi sekä pidempi (ja tylsempi). Puheita puheiden perään, laulua ja runoja, itse Petõfi Sándorin kynästä, luonnollisesti.

Kuvassa liehuu sini-kultainen Székely-unkarilaisten lippu. Tasapuolisuuden nimissä taustalla myös Unkarin, Romanian ja EU:.n liput sekä Unkarin vallankumouksen puna-valkoraidallinen lippu.

Puheet olivat T:n pikakäännöksien perusteella melko poliittisia ja niissä viitattiin Székely-alueen autonomiaan sekä siihen, ettei Unkarin presidentin koneelle annettu laskeutumislupaa Romaniaan. Jännitteitä on ilmassa.. Pitääkin kirjoittaa tuosta autonomia-asiasta ja yleensä unkarilaisvähemmistöstä joskus tarkemmin.

Paras hetki viikosta

Perjantai-ilta. Työpäivä takana, salilla käyty (ja kävelty sateessa 35 minuuttia kotiin) ja nyt voi rentoutua. Koko viikonloppu edessä. Viikon paras hetki.

Viikonlopuksi suunnitelmissa on siis kihlajaisten juhliminen. Löysin siis sen viime postauksessa mainitun mekon sekä myös korkkarit. Sitä ei usein nääkään, minä mekossa ja korkkareissa.. Ennen juhlia täytyy vielä siivota kotona ja hankkia lahja kihlaparille. Ei siis olla vielä ehditty ostaa lahjaa.. Eikä mulla ole edes ideoita. Paitsi, että jotain uuteen yhteiseen kotiin. Pari remontoi parhaillaan omaa kotiaan ja asuvat tällä hetkellä morsion vanhempien luona. Mennään aamusta ostoksille. Toivottavasti jotain kivaa löytyy helposti, sillä tosiaan siivotakin pitäisi. Täällä alkaa näyttää aika kamalalta.. Miten miehet saakin vessan tuohon kuntoon?! Puhun nyt miehistä monikossa, koska T:n kaveri ja pubilla vielä toistaiseksi työskentelevä B punkkasi meillä muutaman yön tässä viikolla.

Pubista puheenollen, siellä on työntekijöiden vaihtoviikot. Tämä jo mainittu B, joka on ERITTÄIN taitava baarimikko, on niin kiireinen muiden hommien ja bileiden kanssa, ettei enää ehdi auttamaan kuin kerran viikossa ja toinen työntekijä P osoittautui epäluotettavaksi, joten hänestä piti päästä eroon. Nyt T on etsinyt uusia työntekijöitä, tällä kertaa tyttöjä. Siellä se on nytkin kahden tytön kanssa opettamassa niille hommia ja katsomassa olisiko heistä uusiksi työntekijöiksi. Toivotaan, että tärppää nopeasti. P jätti meidät, tai no T:n, aika isoon pulaan.

Nyt katsomaan Meidän häitä ja Tanssii tähtien kanssa netti-tv:istä. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tiistai-illan jorinoita

Täällä ollaan jo melkein elävien kirjoissa, mitä nyt vaihtelun vuoksi yskin keuhkojani pihalle.. Tänään olin jopa 1,5, viikon tauon jälkeen salilla ja SAUNASSA! Kerron sitten myöhemmin kannattiko, mutta vielä toistaiseksi ei ole havaittavissa takapakin merkkejä paranemisessa.

Mulla on sunnuntaista lähtien ollut missio löytää asu kihlajaisjuhliin, joihin meidät on kutsuttu ensi lauantaina. Kyseessä ovat samat B ja C, joiden kanssa käytiin esimerkiksi lautailemassa. Juhlapaikkana on T:n isän ravintola, ja paikalle on saapumassa kolmisenkymmentä sukulaista ja ystävää. Muutettuani tänne hieman reilun 20 kg varustuksella, ei juhlavaatteita oikeastaan ole lainkaan. Siispä sunnuntaina ja eilen kävin etsimässä kahdesta ostoskeskuksesta mekkoa tai hätätilanteessa tummia housuja ja jotain kivaa paitaa. Ei löytynyt. Meidän kaupunki ei todellakaan ole mikään ostoskohde.. Tänään päätin sitten tarkastaa meidän lähialueen tarjontaa ja siellä se oli, ruutumekko, joka on samalla tarpeeksi juhlava ja rento. En vielä kihlajaisiin viitsi ostaa mitään kovin hienoa ja iltapukumaista, se on sitten ensi syyskuun asia, kun kyseinen pariskunta sanoo "tahdon". T ei jostain syystä oikein lämmennyt ostamalleni mekolle, mutta kaupungin tarjonta oli melkein kokonaan jo nähty, joten ei auttanut nirsoilu. Ja pääasia on, että itse tykkään, kyllä sekin oppii tykkäämään.. Nyt sitten loppuviikon missiona ovat kengät, sillä en omista täällä yhtiäkään juhlakenkiä sekä mahdolliset asusteet, joskin luulen, että ne saattaa jopa löytyä omasta takaa. On se hankalaa, kun ei ole samaa "ihan kaiken varalta" säilöttyä tavaramäärää kuin Suomessa tai äidin vaatekaappia.. Pitää yrittää ottaa kuva sitten lopullisesta asukokonaisuudesta, kunhan kaikki on hankittu.

Nyt nukkumaan, kauniita unia kaikille!

Äänetön

Ääni meni maanantai-iltapäivällä juuri työajan lopussa, tiistaina pystyin pihisemään työpäivän melko normaalisti, keskiviikkoaamuna tilanne vaikutti hyvältä, kunnes taas iltapäivästä ääni katosi eikä ole tullut kunnolla takaisin sen jälkeen. Kurkkuunkin sattuu. Tänään oli pakko olla 2 tuntia ottamatta puheluita, kun asiakkaat ei kuulleet, mitä sanoin ja kovempaakaan en pystynyt puhumaan. Onneksi pienen levon jälkeen loppupäivä meni paremmin.

Muutoin flunssa, josta tämä äänettömyys johtuu, on mennyt ohi pienellä lämmöllä ja kurkkukivulla. Ja jos nyt joku ihmettelee, miksi en ottanut sairauslomaa, syy on siinä, ettei minulla ole täällä vieläkään lääkäriä. Systeeminä täällä on siis omalääkärit terveyskeskusten sijaan. T:n perhelääkäri olisi muuten hyvä ja heille erittäin tuttu, ainoana ongelmana on se, ettei hän puhu englantia ja jos joskus haluaisin mennä lääkäriin ilman tulkkia, olisi kielitaitoinen lääkäri ihan kiva.. Suurin syy lääkärittömyyteen on saamattomuus ja se, etten olisi lääkäriä tähän mennessä edes tarvinnut. Nyt olisin voinut käydäkin. Vaikka toisaalta kyllähän tämän viikon ihan suhteellisen hyvin selvisi, ja kiireessä olin varmasti ihan hyvä apu puolitehoisenakin. Ja yksi meistä oli jo saikulla, joten..

Nyt luvassa on hiljainen viikonloppu enkä puhu ellei ole pakko. Pakko olisi nimittäin saada ääni kuntoon maanantaiksi. Muuten menee hermot tähän pihinään!

Tällä hetkellä kokeilen lakritsin apua, löysin ihan sattumalta lähipikkukaupassa ollessani lakuja, kun olin jo kassajonossa limakarkkipussin kanssa. Täällä lähes kaikki karkkipussit on limakarkkeja täynnä, siis niitä hedelmä karkkeja, jotka on niin tahmeita, että tarttuvat pussiin kiinni. Liivate, väriaine ja sokerimössöä siis. Mutta nyt on itävaltalaisia lakuja, nam nam.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Puolispontaani viikonloppu

Maanantai taas ja arki alkoi.. Onneksi on kuitenkin kiva viikonloppu takana ja siitä nyt seuraavaksi.

Lauantaiaamu alkoi suunnitellusti suurehkolla siivouksella ja kotihommilla. Iltapäivällä T:n nukkuessa flunssaansa katsoin urheilua ja otin rennosti. T:n vihdoin herätessä ja jutellessa Cluj-Napocassa asuvan kaverin kanssa, saatiin idea lähteä lauantai-illan ja sunnuntain viettoon Clujiin, joka siis sijaitsee reilun 100 km päässä. Meillä oli tarkoituksena muutenkin mennä sinne sunnuntaina koripallon takia, kuinkas muuten, mutta lähinnä pubin takia ei oltu ajateltu mennä kun päiväseltään. Muutamalla puhelulla ja pienellä kinalla T:n äidin kanssa saimme sovittua pubin sulkemisen ja avaamisen, ja kun T:n kaverit T ja I olivat innolla meitä vastaanottamassa, lähdimme klo 19 jälkeen ajamaan. Olisihan tuon idean voinut tietysti keksiä jo aamusta.. Saavuimme perille klo 21 aikoihin ja avasimme ensimmäiset kaljat. Tarkoituksena oli lähteä baarikierrokselle tutustumaan "tärkeimpiin" Cluj-Napocan baareihin. Ja niitä riitti! Käytiin useammassakin kääntymässä ja toteamassa paikka täydeksi tai liian savuiseksi tai väen keski-iältään liian nuoreksi. Lopulta pysähdyttiin Bulgakovissa ja Corvinuksessa. Corvinuksessa kahden aikohin multa loppui sitten energia ja lähdettiin I:n kanssa nukkumaan, miehet jatkoivat ja olivat kotona kuulemma viideltä.

Sunnuntaina käytiin ostoksilla ja noin 1,5 vuoden etsintä tuotti viimein tulosta; T sai uudet koripallokengät entiset puhkikäytettyjen tilalle! Huolimatta koriksen suosiosta täällä, kenkiä on ollut erittäin vaikea löytää. Vaikka sama on Suomessakin, etsittiin nimittäin sieltäkin.. Minäkin löysin pari neuletta ja topin Pull&Bearista, jota täällä meillä ei ole. Olisipa ollut enemmän aikaa.. Ostosten jälkeen otettiin suunta kohti merirosvoravintolaa nimeltä Casa Piratilor. Tässä kuvat ennen ja jälkeen, oli hyvää! 3 kg ruokaa upposi helpohkosti neljään nälkäiseen mahaan..


Ruoan jälkeen matkan päätarkoitus: koripallopeli U-Mobitelco Cluj - BC Mures. Ei siitä sitten taaskaan sen enempää. Turpiin tuli, vaikka mahdollisuudet olisi ollut voittaa.. Sitten kohti kotia ja arkea. Kaiken kaikkiaan kiva reissu ja otetaan uusiksi, mutta seuraavalla kertaa hieman pidemmällä varoitusajalla (tätä toivoi erityisesti I, jotta voisi varautua täydemmällä jääkaapilla ja ehkä jopa kokatakin jotain hyvää) ja varmasti jo perjantaista tai lauantaiaamusta alkaen.

Täällä muuten tuoksuu jo kevät ja linnut laulaa, mutta ollaanhan jo maaliskuussa, joten niin kuuluukin!