Pääsiäistä ja muita kuulumisia

Ja taas on viikko kulunut ja paljon on ehtinyt tapahtua. Aloitetaan alusta..

Pääsiäinen meni todella mukavissa merkeissä. Lauantaina käytiin kukkaostoksilla parvekkeelle ja tarttui sieltä mukaan myös pöytä ja keittiöön verhot, joita ei vielä ollutkaan.. Sunnuntaiaamuna otettiin T:n vanhempien kanssa suunta kohti vuoria ja Lacu Rosua. Matka oli jopa melkein kohdettaan upeampi, ajettiin vuoren reunoja pitkin ja vaikka minkälaisilla serpentiiniteillä ja pienten suloisten kylien läpi. Mutta oli tuo päämääräkin käymisen arvoinen. T:n vanhempien naapureilla on siellä asunto, johon meidät oli kutsuttu pääsiäistä viettämään. Seura oli yllättävän kansainvälistä, sillä naapureiden Israelissa asuva ystävä oli lapsineen myös paikalla. Suloisia lapsia, vaikkei meillä yhteistä kieltä ollutkaan, he nimittäin puhuvat ainoastaan hepreaa. Jäätiin myös suunnitelmista poiketen yöksi ja maanantaina kotiin. Mutta nyt kuvien pariin..

Lacu-Rosu, Gyilkos-to, The Red Lake

Itse Lacu Rosu, joka syntyi 1800-luvulla, kun vuoresta haljennut järkäle tukki Bucaz-joen. Ainoa kaltaisensa tässä maassa. Näkyvissä on edelleen paikalla ennen kasvaneen metsän jäänteet.

Pääsiäisyllätys, jonka luulin olevan suklaamuna ja olikin tuommoinen puolikkaan munan kokoinen suklaamössö ja pähkinä. Lelu oli kuitenkin odotetun kaltainen.

Tuolla huipulla oleva risti (jota ei juuri kuvasta erota) on kuulemma jonkun alas tippuneen muistoksi.

Kojuissa myydään kaikkea käsintehdyistä uniikkikappaleista kiinalaiseen krääsään. Me ostettiin puinen viinipulloteline.

Lacu Rosun alue sijaitsee Karpaateilla muutaman kilometrin päässä Transilvanian ja Moldavian alueiden rajasta.

Alueella on myös entinen Suur-Unkarin raja (ei kuitenkaan tässä kuvassa).

Tie kulkee vuoria hipoen muutaman kilometrin matkan. Aika hurjaa.

Kivat maisemat "mökin" pihasta.

Nämä suloiset karvaturrit viettivät pääsiäistä meidän kanssa.

Maanantaina sain muutamaa hajuvettä päälleni sekä pari kertaa ihan vaan vettä. Suihkuttelun syy on siis tosiaan naisen hedelmällisyyden sekä kukoistamisen varmistamisessa. Täten myös vanhemmat naiset saavat osansa, vaikka tuo hedelmällisyys-osa ei heihin enää sopisikaan.

Tällä viikolla oon sit palannut vastentahtoisesti arkeen.. Onneksi pahin kiire töissä alkaa hellittää. Salillekin ehdin kahdesti. Mutta parasta on, että tiistaina selvisi, että saan lomaa ja pääsen toukokuussa Budapestiin Äitiä moikkaamaan. Alunperin oli tarkoitus, että Pikkuveli tulee Sloveniasta myös, mutta sille tulee just samaan aikaan kavereita Suomesta käymään eli ollaan sit tytöt keskenään. Tai no T saattaa tulla, jos kaupungin unkarinkielisten opiskelijoiden Student Days ei oo samaan aikaan.. Siis T ei oo enää opiskelija eikä täällä opiskellut muutenkaan, kunhan vaan bileissä kuokkii välillä. Nämä puoliviikkoa kestävät karkelot oli kuulemma viime vuonna niin mahtavat, ettei se haluaisi jättää niitä välistä tänäkään vuonna. Saas nähdä..

Tälle viikonlopulle on luvassa siivousta ja muita kotihommia sekä mökkeilyä T:n perheen mökillä. Siitä myöhemmin, mukavaa viikonloppua!