Tällä viikolla..

..olen (satunnaisessa järjestyksessä)

- tehnyt töitä. "Parhaana" päivänä 120 lähetettyä sähköpostia ja 49 vastattua puhelua. Tämä kiire ei saa jatkua enää kauaa, muuten leviää pää..

- käynyt salilla kolmesti. Ekalla kerralla yläkroppa, toisella jalat ja kolmannella keskikroppa, jota nyt treenaan muutenkin joka kerta.

- käynyt T:n mummolassa, jossa etsin kananmunia kanojen alta, silitin kissoja ja syötin koiraa sekä ihastelin heräävää kevättä.

- ostanut jääkaapin osamaksulla ilman korkoa (oikeasti!). Entinen olikin jo vanha ja kulutti liikaa.

- ostanut parvekkeelle kaksi tuolia ja kukkalaatikoita. Kukat ja pöytä uupuu vielä.

-viettänyt 24-vuotissynttäreitäni. Oli kakkua ja lahjojakin sain. Parhaimpana jo aikaisemmin saamani lentoliput Suomeen ja takaisin.

- siivonnut, pessyt ikkunat ja kuurannut hellan sekä yhden uunipellin rasvanpoistoaineella, joka syövyttää sormet (en tietenkään tajunnut sitä kun urakan loppupäässä eikä mulla tietenkään ollut hanskoja).

- katsonut elokuvan Marley & Me ja pitkästä pitkästä aikaa itkenyt elokuvaa katsoessa.

- käynyt baarissa ja juonut viski-kolaa.

- kulkenut ulkona t-paidassa, neuleessa, kesätakissa ja kaulahuivissa lämpömittarin näyttäessä yli 20 astatta lämmintä. Ei itseasiassa ollut edes kuuma.

- istunut pubilla T:n seurana, kun työntekijä sairastui ja T joutui töihin.

- hankkinut paikallisen pre-paidin tilalle pysyvän puhelinliittymän ja lakkauttanut Suomen puhelinliittymän.

- käynyt syömässä myös naapurin synttärikakkua.

- varannut yhdessä Äidin kanssa tälle lentoliput Budapestiin toukokuussa. Nyt täytyy vaan järjestää vapaat ja lentoliput meille. Saan jopa T:n mukaan ja myös Veli tulee Sloveniasta paikalle.

Varmaan on tullut tehtyä jotain muutakin, mutta tuossa tärkeimmät. Hyvää uutta viikkoa kaikille! Tämä lähtee nyt kävelylle..

Joulukuulumisia

Tämän vuotinen joulu on ollut hyvin kaksijakoinen. Olen nauranut ja itkenyt. Koti-ikävä on ollut välillä aivan kamala, välillä olen nauttinut olostani täysillä. No, tämä oli odotettavissa ja onneksi pahin on jo ohi. Uuteen vuoteen ei liity niin voimakkaita perinteitä ja muistoja kuin jouluun, joten se on varmasti paljon helpompi.

Jouluaattona saatiin tosiaan joulukuusi, käytiin ostamassa siihen koristeet ja etsittiin kuusenjalkaa ympäri kaupunkia. Ei löytynyt, joten improvisoitiin T:n isän ravintolan päivänvarjopidikkeestä kuusellemme jalka. Hyvin toimii. Eilen tosin kuulin, että naapurin tädillämme, joka on T:lle kuin varamummo, olisi ollut 2 ylimääräistä kuusenjalkaa.. Illalla, siis oikeasti vasta 21 aikoihin, mentiin T:n vanhemmille jouluaterialle. Paikalla oli myös T:n täti perheineen ja oli mukavaa, kunnes yhden viinilasillisen jälkeen alkoi nukuttamaan niin paljon, että oli pakko lähteä kotiin. Viiniä ei saisi juoda vain yhtä lasillista ellei ole aikeissa mennä nukkumaan puolen tunnin sisällä.. Lahjoina saatiin kodintavaroita: astioita, pyyhkeitä ja ruokailuvälineitä. T:n kaverit nauroivat, että saatiin etukäteishäälahjat. Täällä nuoret harvemmin asuu yhdessä ennen naimisiin menoa, joten vasta siinä vaiheessa on ajankohtaista hankkia em. tavaroita. Ja meiltäkin kysellään jatkuvasti, milloin on häät. Suomessa tällaisia kysymyksiä ei tule kuin vitsinä ja hyvä niin, asia ei todellakaan ole vielä ajankohtainen. Saavat täälläkin tottua siihen, että voimme asua yhdessä ilman aamentakin.

No joo, takaisin jouluun.. Joulupäivänä olivat vuorossa vierailut mummoloissa sekä illalla T:n kaveriporukan joulujuhlat erään kaverin luona. Tämä oli kuulemma jo seitsemäs kerta, kun juhlat järjestetään. Paikalla oli tällä kertaa 22 henkilöä, ydinkaveriporukkaa sekä tyttö- ja poikaystäviä. Oli tosi mukavaa, vaihdettiin lahjoja ja syötiin, juotiin ja juteltiin. Myöhemmin siirryttiin erääseen yökerhoon, jossa tunnelma ei ollut kovinkaan korkealla. Myös väsymys iski taas liian aikaisin ja lähdettiin jo hyvissä ajoin kotiin.

Eilen oli tylsä ja vaikea päivä. T oli muualla asuvia kavereitaan tapaamassa lähes koko päivän, enkä halunnut lähteä mukaan poikien juttuja häiritsemään. En tiedä, oliko oikea vai väärä ratkaisu, mutta siinä yksin ollessa ja vanhempien kanssa mesessä jutellessa koti-ikävä iski kovemmin kuin vielä ikinä tähän mennessä missään. Ajatus vanhempien kodista, joulutunnelmasta, Siskon lapsista tms. oli liikaa. Joulutarinan katsominen piristi onneksi jonkin verran, ja illalla tädin miehen nimipäiväjuhlissa oli jo ihan kivaa. Vaikka en vieläkään ole tottunut siihen, että kylään mennään puoli kymmenen aikaan illalla..

Kohta ollaan lähdössä vuorille lumilautailemaan ja nauttimaan talvesta. Itse en ole todellakaan mikään suuri talvilajien ystävä, joten katsotaan uskallaudunko rinteeseen ollenkaan vai mitä tekemistä keksin. Siitä sitten myöhemmin.. Ja kuvia lisäilen myös myöhemmin, vaikka aika laiska kuvaaja olenkin viime päivinä ollut.

Jouluaatto!

Täällä sitä ollaan jouluaattona töissä, ja kuten ennustelinkin hiljaista on ollut. Pystyypähän paremmin lukemaan ja kommentoimaan muiden blogeja ja kirjoittamaan omaa. Lumiukon haluaisin kyllä nähdä jostakin, löytyisiköhän Ylen nettitv:stä.. Lisäys: Löytyi Youtubesta! Ei joulua ilman Lumiukkoa!


Eilinen kiire on hieman helpottanut, kun varastoon saatiin vihdoin ja viimein eilen välikatto, joka pitää lämmön huomattavasti entistä paremmin sisällä. Nyt ei toivottavasti tarvitse käydä siellä kuin välillä tarkastamassa, että kaikki on kunnossa ja pitämässä kaasulämmitintä päällä hetken aikaa. Ihanaa! Pubikaan ei sitten avautunut vielä eilen ja nyt kuulemma odotetaan joulunpyhien yli ennen avaamista, ihana uutinen sekin!


Sitten tämän päivän ärsytykseen.. Eilen minulla oli tarkoitus tehdä pipareita, siis ihan alusta asti. Lähdinkin töiden jälkeen raaka-aineostoksille. Ensimmäisen yrityksen tein läheiseen pieneen markettiin, jossa tarvittavista aineista löytyi vain munia, jauhoja ja sokeria, joten en ostanut mitään. Siispä suunta seuraavaan, hieman suurempaan saksalaiseen Plus-markettiin. Sieltä olisin löytänyt inkivääriä, neilikkajauhetta, kaardemummaa ja siirappia (mansikka-, kirsikka- ja vadelmasiirappia olisi kyllä ollut) vaille kaiken tarvittavan mutten ostanut mitään, koska päätin hakea kaiken tarpeellisen hipermarketista, jossa muutenkin usein teemme ostoksia. Siellä oli jälleen kerran aivan kamala ruuhka ja ahdistus iski jo ovella. Sinnikkäästi kuitenkin ajattelin, että pipareita on saatava ja jos täältä ei löydy tarvittavia mausteita ja siirappia, niin ei sitten mistään. No eipä löytynyt, itse asiassa vielä huonommin kuin Plus:ssa. Tai ehkä olisi löytynyt, jos olisin pystynyt rauhassa etsimään ja löytänyt oikean hyllyn. Meni hermot, ostin pyykinpesuainetta ja lähdin. Jäi siis piparit leipomatta. Työkaveri A. oli myös samoissa aikeissa ja odotan viestiä siitä, oliko hänellä parempi onni. Mikäli oli, saatan jopa tehdä uuden yrityksen tänään ja syödä pipareita sitten joulun jälkeen..


Mutta siis joka tapauksessa kyllä se joulu tulee meillekin, ei huolta. Kunhan pääsen irtaantumaan tästä koneelta, mennään ostamaan meille joulukuusi. "Anoppi" lupasi kuulemma maksaa. Sitten illalla kai heille syömään. Ja jossain välissä haluan nähdä myös Joulutarinan..

Muutama viimeinen postaus on ollut niin tylsä ilman kuvia, että lisäilen niitä vähän myöhemmin, kun ne ovat toisella koneella. Tulossa on ainakin kuvia romanian jouluvaloista..

Näin lopuksi haluan toivottaa kaikille ihanaa, rauhallista ja tunnelmallista joulua! Joulusaunokaahan minunkin puolesta..

Lisäys 2: Kuvat

Villasukat Mummolle

Pienenä jokavuotinen joululahja oli mummon neulomat villasukat, jotka sitten kulutettiin puhki ennen seuraavaa joulua. Nyt Mummo ei itse enää pysty villasukkia tekemään, joten ajattelin, että on aika antaa jotain hänelle takaisin. On varmaa, ettei Mummo tule tätä tekstiä lukemaan, joten voin huoletta paljastaa.. Päivän (ja ehkä myöskin huomisen) projektina on neuloa Mummolle villasukat! :) Toinen varsi valmiina, nyt kantapään kimppuun..

Täytypä vielä mainita, että katsoin juuri Cannesin Kultaisen Palmun 2007 voittaneen romanialaisen elokuvan 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää (4 luni, 3 saptamani si 2 zile). Mielenkiintoinen kuvaus 1980-luvun Romaniasta. Tykkäsin!