Ei ole mitään sanottavaa..

Kamalan vaikeaa tämä blogin kirjoittaminen nykyisin ja tuntuu, ettei tapahdukaan mitään kirjoittamisen arvoista. Yritetään nyt kuitenkin, jos vaikka loppujen lopuksi saisinkin jotain aikaiseksi..

Viime viikko vieraiden kanssa meni siis ihan liian nopeasti. Tässä pieni kertaus.. Sunnuntaina ei tehty sen ihmeempiä, käytiin kaupassa, kokattiin tomaattipastaa ja syötiin karkkia sekä tietysti juoruttiin ja kerrattiin kuulumisia. Maanantaina ohjelmassa oli kaupunkiin tutustumista, ensin keskustaa ja ostoskeskusta ympäri kävellen ja illemmalla autoilukierros Weekendiin (vapaa-ajan alue, jossa kesäisin voi uida, urheilla ja ottaa aurinkoa sekä on siellä myös useita ravintoloita/baarejakin), yliopistoalueelle ja muuten kaupunkia ympäri. Käytiin myös T:n vanhemmilla syömässä. Tiistaina oli siis vuorossa Sighisoara, joka on alueen yksi vanhimmista kaupungeista. Keskiajalla nykyinen vanha kaupunki oli yksi maan turvallisimmista linnoituksista ja tosiaan onhan itse Draculan esikuva hirmuhallitsija Vlad Tepes asunut siellä elämänsä ensimmäiset neljä vuotta. Nykyisin hänen kotitalonsa paikalla on ravintola, jossa myös me käytiin syömässä hyvää, mutta suhteessa ja yleiseen hintatasoon nähden kallista ruokaa. Käytiin myös yleisen käppäilyn lisäksi museossa, joka sijaitsee toisessa kaupunkin porteista, joka myös kellotornina tunnetaan. Hauska museo, jossa oli pieniä huoneita, portaita ja ainakaan nyt ei ollut muita asiakkaita kuin me. Esiteltävät tavarat vaihtelivat Rooman aikaisista kipposista keskiajalla käyettyihin lääkärin välineisiin. Mielenkiintoista. Keskiviikkona suunta kävi kohden eläintarhaa, jonne myös veimme uuden asukin. T:n isä oli metsästysreissullaan löytänyt siipeen haavoittuneen fasaanin ja ottanut sen mukaansa. Nyt se sai uuden kodin eläintarhasta. Ennen luovutusta merkitsimme sen omatekoisella "rengastusmerkillä", jottei se joudu ainakaan muiden eläimien ruuaksi. Pitää käydä myöhemmin katsomassa miten meidän Pityu (tai jotenkin noin T:n vanhempien sille antama nimi kirjoitetaan..) jakselee. Torstaina Sisko kävi myös vähän ostoksilla ja me Siskon tytön ja T:n kanssa käytimme ajan hyödyksi pelaamalla kauppakeskuksen alakerrassa ilmakiekkoa, eli sitä missä yritetään saada pieni kiekko toisen maaliin hakkaamalla sitä hassulla "mailalla". Kaikki pelasivat kaikkia vastaan ja kaikki voittivat kerran, eli hyvin meni. Torstaiaamusta ohjelmassa oli pakkailua ja ennen vieraiden saattamista lennolle kävimme vielä T:n mummolassa, joka sijaitsee lentokentän lähellä. Käytiin siis näyttämässä paikallista maalaiselämää ja etenkin Siskon tytölle kanoja. Sitten olikin jo heippojen aika. En sitten yhtään tykkää sanoa heihei, ja tulikin mieleen, mitä Siskon tyttö aikaisemmin kysyi/ihmetteli: "Miksi kaikki sukulaiset ei voi asua samassa paikassa?" Niinpä.

Vieraiden lähdettyä arki palasi taas elämään: töitä, kokkausta/T:n vanhemmilla syömistä, salia, nukkumaan. Viikonloppuna käytiin pikaisesti Bucinissa, jossa käytiin myös joulun tiennoilla. Tällä kertaa seurana oli T:n vanhemmat ja meinasin saada raivokohtauksen, kun T aamulla ilmoitti reissusta. "Miksi et kertonut aikaisemmin?! Minun piti siivota, löhötä ja en halua tietää 15 minuuttia aikaisemmin, että pitää mennä johonkin." En siis todellakaan ole vielä tottunut spontaaneihin lähtöihin, vaan haluan tietää ja suunnitella ennakkoon, mitä teen. Kaipa siihenkin joskus tottuu.. Nyt tuntuu ihan tyhmältä raivota tuollaisesta, mutta silloin ärsytti, kun yhtäkkiä olisi pitänyt olla vetämässä toppavaatetta niskaan, vaikka suunnitelmissa oli jotain ihan muuta, joskaan ei mitään erittäin tärkeää. Idea oli siis T:n vanhempien ja hänkin oli kuullut siitä vasta edellisenä iltana ja unohtanut mainita minulle. Olisinhan tietysti voinut jäädä kotiin, mutta kun he halusivat viedä meidät vuoristoon ja tehdä jotain meidän kanssa, en kehdannut olla menemättä. Mökötin sitten aikani, mutta loppujen lopuksi siellä oli ihan kivaa, vaikken itse laskenutkaan. Itse asiassa T oli ainoa joka mäkeä laski, me muut vaan kiipesimme mäkeä ylös ja laskeuduimme taas alas. Jonot olivat tällä kertaa vieläkin pidemmät kuin viimeksi..

Tänään kokkasin pitkästä aikaa kunnolla, tein T:n jatkuvien toiveiden pohjalta lohta, perunamuussia ja valkoista tillikastiketta. Hyvää oli, vaikka kastike maistuikin suolasta ja pippurista sekä siitä tillistä huolimatta vaan kermalle. Pitäisi varmaan soittaa apua maustamiseen koto-Suomesta.. Olin myös suunnitellut tekeväni huomenna makaroonilaatikkoa, jota mun on tehnyt mieli jo kauan. Enpä sitten tee, kun ainoa uunin kestäväksi luulemani lasivuoka hajosi tänään kalaa paistettaessa. Pitää hankkia uusi ja varmistaa, että se oikeasti kestää kuumuutta. Tämä nyt hajonnut oli täällä jo valmiiksi ennen meidän muuttoa, niinkuin osa meidän astioista ja keittiötavaroista. T:n äidin tavaroita siis. Kokkailun ja syömisen jälkeen käytiin salilla ja saunassa. Jo toinen kerta tällä viikolla, ihan suunnitelmien mukaisessa kuntoiluaikataulussa ollaan.

Ai niin, yksi asia vielä.. Onko kukaan kanssaulkosuomalaisista jäsenenä Suomi-seurassa? Sain heiltä tutustumiskirjeen ja Suomen Silta -lehden näytteen. Kokemuksia, onko järkevää liittyä? En ole vielä tutustunut asiaa sen tarkemmin, pitää käydä vielä kurkkimassa netistäkin..