Kaunista talvea

Täällä on, kuten joku on voinut uutisista lukeakin, kunnon talvi. Yöt on kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää jo sen verran, ettei tule kylmä, kun vaan pukeutuu asian mukaisesti. Kävin sunnuntaina pariinkin otteeseen kävelyllä, toisen kerran kaupunkialueella

Kiipesin meidän talon yläkerrokseen ottamaan maisemakuvia, mutta kovin on harmaata..

ja toisella kerralla päädyin lähimetsään, joka olikin erinomainen asia. Täysin hiljainen metsä, kirpeä pakkanen, tikan koputus, haukan liito ja 5 peuraa! T:kään ei ole kuulemma koskaan törmännyt kyseisiin otuksiin, tosin erittäin harvoin tuolla metsässä liikkuukaan.. Lähimmät näin noin 20 metrin päästä ja tuijoteltiin siinä hetken toisiamme, kunnes päätin lähteä muualle tunkeilemasta heidän alueellaan. Kuviakin viitsin ottaa vasta matkan päästä, jolloin jouduin zoomailemaan ja kuvat on siis aikalailla epätarkkoja.

Voiko tammikuussa olla jo norkkoja?!

Metsästä päädyin kaupungin virkistysalueelle, josta alaspäin tullessa on kauniita maisemat ja paljon paljon suuria ja kalliita taloja.

Ai niin, olen menossa käymään Suomessa lomalla kuukauden päästä. Vanhemmat halusivat sponsoroida mut sinne hiihtolomalle, kun sisko perheineen on myöskin tulossa heille lomailemaan ja nään sitten ensimmäistä kertaa myös veljen slovenialaisen tyttöystävän! Samaan syssyyn varattiin sitten myös äidille ja iskälle reissu tänne maaliskuulle! Tulevat myöskin ensimmäistä kertaa tutustumaan maahan sekä tietenkin myös T:n vanhempiin ja muuhun sukuun. Jännää..

Vuodenvaihteen kuulumisia

On se kumma,kun silloin kun on vähiten pakollista tekemistä, saa kaikista vähiten aikaan blogin suhteen. Blogin joululoma jatkui vähän ajateltua kauemmin, vaikka toisaalta eipä täällä mitään kovin tärkeää kertomisen arvoista olekaan tapahtunut. Pikakertaus kuitenkin..

Joululoma oli IHANA ja AIVAN MAHTAVA! Koko perhe (7 aikuista, 2 lasta ja 3 koiraa) koolla, talvi-Suomi, parhaimmillaan -27 pakkasastetta, ja oikea suomalainen joulu. Ei voi parempaa toivoa.. T pääsi kokemaan monia uusia juttuja, kuten joulusauna, joulupukki, moottorikelkka, mummolan ulkosauna+lumikylpy, pimeys jne., eksoottisia juttuja ulkomaanelävälle.

Matkalla haudoille.

Myös Joulupukki ehti käymään.

Aikaisemmassa postauksessa mainitusta matkastressistä sen verran, että talven aiheuttama kaaos kosketti meitäkin Budapestin koneen ollessa tunnin myöhässä, joskin toisaalta oltiin myös äärimmäisen onnekkaita Helsinki-Vantaan laukkukaaoksessa ja saatiin laukut jopa normaalia nopeammin ja ehdittiin ongelmitta Joensuuhun lähtevään koneeseen. Tosin todettiin myös, että ollaan T:n kanssa räjähdysherkkä pari matkustettaessa: minä kun haluan olla joka paikassa reilusti ennakkoon ja T viimeisellä mahdollisella minuutilla, joten jos mennään mun tahdilla (jota tapahtuu todella harvoin) T:tä raivostuttaa ja jos T:n tahdilla, mua uhkaa paniikkikohtaus ja stressiahdistus. Jos jotenkin saataisiin kummankin kulmia hiottua tämän asian suhteen..

Kotimatkalla käytiin pikavierailulla Székesfehérvárissa, jossa siis tavattiin ja jossa kumpikin on viettänyt eräitä elämänsä parhaita hetkiä yhdessä ja erikseen. Eipä ollut kaupunki muuttunut lähes 3 vuodessa lainkaan, mitä nyt paikka ei tietenkään ollut sama ilman kaikkia vaihtarikavereita ja unkarilaisia kavereita.

Pimeä Székesfehérvárin keskusta.

Uusi vuosi vietettiin vuoristossa Homorodissa 10 hengen kaveriporukan kanssa. Oli kivaa, mutta vesisateen ja juhlaputkiväsymyksen vuoksi lähdettiin kotiin jo 1.1. Ehdittiin onneksi laskea pulkalla, tehdä lumiukkoja, kokata gulyasia, grillata, juoda kuumaa viiniä, pelata juomapelejä ja kinastella vuokranantajien kanssa, kun talo ei ollutkaan ihan siinä siisteyskunnossa kuin oli luvattu. Melko normaali uusi vuosi siis.

Poikien lumitaidetta..

2010!

1.1. Aurinko paistaa ja vettä sataa..

Ja sitten alkoi arki. Tällä hetkellä en siis ole missään töissä, joten päivät kuluu T:n kanssa baarin asioita hoitaessa, auttaessa kaveria suomenopinnoissa ja omissa romanianopinnoissa. Valmisteltiin papereita työttömyysrahaa varten, mutta se ei onnistukaan, koska irtisanoin itseni eikä silloin ole oikeutettu tukiin. No eiköhän tässä jotain keksitä.. Joko täällä tai jossain muualla, sillä pohditaan vaihtoehtoja, jäädäänkö, lähdetäänkö vai viimeisenä vaihtoehtona lähdenkö vain minä. Välillä tulee niin suuri kyllästyminen ja ärsytys koko Romaniaa kohtaan, että tuntuu, etten voi jäädä tänne. Mutta toivottavasti jos/kun päätetään lähteä, ollaan molemmat pakkaamassa laukkujamme enkä vain minä..

Jouluntuntua

Täällä on ihanan jouluisen näköistä! Viimeiset pari päivää on satanut lunta lähes tauotta ja nyt sitä on maassa, puissa ja jopa teillä, niin että tuntuu jo talvelta ja tieodtukset vihjaavat lumen jäävän joulun yli. Viime vuonna tässä vaiheessa ei lunta näkynyt ja joulukin oli niin niin musta, ensimmäistä kertaa mun elämässä. Suomestakin onneksi olen saanut tiedon, että lunta on ja toivottavasti on sen verran paljon, että T pääsee moottorikelkkailemaan. Sitä on nimittäin odotettu jo kauan..

Mun ehdoton lemppari keskustan jouluvaloista, hiihtävä poro!

Mulla on nyt viimeiset päivät menossa tässä turisti-infotyössä ja sitten uuden vuoden jälkeisestä työelämästä ei ole vielä tietoa. Ahdistaa, mutta kyllä sitä jotenkin pärjätään. Joitain ajatuksia on töihin liittyen, mutta niistä sitten kun asiat varmistuu. Olen sen verran taikauskoinen, etten uskalla edes ajatella asioita ennen kuin tiedän jotain varmaksi. En siis nuolaise ennen tipahdusta..

Nämäkin "jäiset oksat" on kauniita.

Muutoin täällä tehdään valmisteluja joulua, matkaa ja myös uutta vuotta varten. Uudeksi vuodeksi me ollaan siis vuokrattu mökki kavereiden kanssa ja nyt täytyy järjestellä ruoka-, juoma- ja maksuasioita, sillä Suomesta palattuamme vaihdetaan vaan puhtaat vaatteet laukkuun ja jatketaan matkaa vuoristoon. T on tälläkin hetkellä toisella mummollaan joulusika-asioissa, lahjat T:n vanhemmille on vielä hankkimatta (eikä yhtään ideaa päässä..) ja meinasin vielä tehdä toisen puolikkaan siitä piparitaikinasta, kun ne olikin yllättävän suosittuja ja loppuivat ennen kuin ehdittiin viedä maistiaisia mummoille ja tädin perheelle. Noiden asioiden lisäksi mulla pyörii mielessä satoja asioita, jotka pitää vielä hoitaa ennen Suomeen lähtöä. Eihän tässä ole enää kuin 5 yötä siihen, että ollaan Suomessa, joista yksi vietetään yöbussissa matkalla Budapestiin. Ihan kohta siis, voi ihanuus!

Siinäpä se kuusi nyt seisoo ja paikalliseen tyyliin pakattu niin täyteen eri värisiä ja eri tavoin vilkkuvia valoja, että epileptikkojen kannattaa pysyä kaukana.. Ei siis mikään suosikkini.

Kuvat on otettu jo pari viikkoa sitten, siksi lumi puuttuu. Unohdin kaapelin kotiin niin en saa lumikuvia koneelle..

Paleleva matkakuumeinen

Mistä aloittaisin.. Viimeksi olen näköjään ollut viinin korjuussa, ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Sillisalaattia siis luvassa..

Työt aikaisemmassa paikassa ovat siis jo historiaa ja ikävä ei ole yhtään. Olen T:n äidin avustuksella (maassa maan tavalla..) saanut uuden, joskin väliaikaisen ja äärimmäisen huonosti palkatun paikan kaupungin turisti-infossa, jossa nytkin tätä tekstiä naputtelen. Työtä ei ole juurikaan, kun sesonki on jo ohi. Oon täällä nyt luultavimmin joulukuun puoliväliin saakka ja siihen mennessä olisi löydyttävä jotain pysyvämpää ja ennen kaikkea edes hiukkasen paremmin palkattua työtä. Tässä tilanteessa tämäkin työ ja pieni lisäraha on kuitenkin paljon tyhjää parempi, sillä nyt sentään pysyn vakuutettuna ja saan tarvittaessa lääkärinpalvelut. Työttömänä, ei-kansalaisena tilanne olisi paljon hankalampi. Nyt siis istuskelen päivät täällä infossa, yritän opetella lisää kotikaupungista ja -alueesta sekä käyttää myös unkaria ja romaniaa tai ainakin yritän kuunnella kun muut puhuu ja etenkin yritän löytää jostain sen työn, joka voisi olla mulle sopiva.

Romanian puhumisesta puheenollen, kielikurssi toteutui! Nyt on yhteensä 5 kertaa takana, tahti on kova ja toivottavasti jotain jää päähänkin. Yritän parhaani mukaan kerrata asioita kotona tai täällä töissä, kun kertaushan on opintojen äiti.. Onneksi romania ei unkarin tankkaamisen jälkeen tunnu ollenkaan niin hankalalta. Meitä on ryhmässä mun lisäksi hollantilainen ja unkarilainen sekä paikallisia unkarinkielisiä, jotka kouluopetuksesta huolimatta eivät vielä osaa romaniaa. Monet ovat kylistä, joissa lähes kaikki ovat unkarinkielisiä, joten asian ymmärtää.

Ensi viikolla arkirutiineihin tulee muutos, kun lähdetään toteuttamaan T:n 10-vuotista unelmaa Sveitsistä ja erityisesti Luganosta. Tiedän, matkan ajoitus on taloudelliselta kannalta erittäin huono, mutta kun T:llä oli Wizzairin käyttämätöntä kredittiä (vuosi sitten yksi lento ei toteutunutkaan syystä jota en enää muista), jotka piti käyttää nyt. Lennetään siis Milanoon, josta suunnataan Sveitsin puolelle. Toivottavasti nähdään ainakin Zürich, Luzern ja se tärkein, eli Lugano. Ollaan reissussa ensi viikon keskiviikosta seuraavaan maanantaihin, eli kovin syvällisesti ei ehditä maahan tutustua. Jos jollain on hyviä vinkkejä, kuinka Sveitsissä selviää pienellä budjetilla, niin otan mieluusti vastaan..

Joululomareissussa Suomeen on tullut pari mutkaa matkaan. Ensinnäkin Finnair ystävällisesti päätti aikaistaa meidän Budapest-Helsinki lentoa noin 7 tunnilla. Tästä johtuen menetämme jo varatun ja maksetun Wizzarin lennon Budapestiin, kun eihän se ole vielä edes ilmassa, silloin kun kone lähtee Helsinkiä kohti. Edelleen tästä johtuen joudumme tunnin lennon sijaan matkustamaan 10 tuntia bussissa. Siitä, ettemme voi olla Wizzairin lennolla Budapestiin on vaarana aiheutua se, ettei voida olla myöskään takaisin tullessa Budapesti-Targu Mures lennolla. Tätä asiaa ollaan nyt kahdella kertaa (unkariksi ja englanniksi) kysytty Wizzairin asiakaspalvelusta ja molemmilla kerroilla sieltä sanottiin, että paluulento onnistuu vaikka ei oltaisi menolennolla. Kuitenkin en uskalla luottaa tuohon, kun mitä itse lentoliikenteestä tiedän, jos et ole menolennolla, paluulento peruuntuu automaattisesti. Aiotaan pyytää Wizzairilta kirjallinen lupaus siitä, että me todellakin päästään hyödyntämään edes toinen jo maksetuista lennoista. Mikä oikeus lentoyhtiöllä edes on muuttaa lentojen aikataulua, vaikkakin sinänsä ihan hyvissä ajoin ennen matkaa.. Finnarille laitan kyllä palautetta heti, kun noiden Wizzairin lentojen kohtalo varmistuu ja tiedän kuinka suuren taloudellisen, henkisen ja ehkä jopa fyysisen vahingon tämä meille aiheuttaa.

Sitten säähän. Meille tuli eilen talvi. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan jää vielä olemaan, eihän nyt ole kuin lokakuun puoliväli! Jotain ajatusta säätilan vaihdosta antaa se, että viikonloppuna pärjäsin vielä hyvin t-paidassa ja ohuessa neuleessa (lämpötila kutakuinkin 20 astetta), tänään aamulla töihin lähtiessä oli pakko laittaa jo sukkikset farkkujen alle ja villapaita päälle. Eilen tuli vettä ja yöllä lunta, nyt näköjään paistaa taas aurinko mutta lämpötila on varmasti alle 5 astetta ja tuulee. Tätä nyt jatkuu ainakin muutamia päiviä, mutta sitten ainakin päivälämpötilojen pitäisi nousta taas 10 yläpuolelle. Parempi sekin kun liian aikainen talvi, vaikka mieluusti ottaisin nuo reilun 20 asteen lämpötilat takaisin..

Ai niin, käytiinhän me tossa reilu viikko sitten myös ikävimmissä merkeissä T:n mummolassa, siis siinä samassa, missä oltiin valmistamassa viiniäkin. Mummon possu oli telonut itsensä (oletettavasti toinen, isompi oli jotenkin tönäissyt/tallonut tai muuten vain pahoinpidellyt sitä), sen takajalat oli halvaantuneet ja jouduttiin sitten suorittamaan jälleen sian teurastus. Mummon puhelinsoitto ei ollut kiva herätys lauantaiaamuun, jolle oli paljon muitakin suunnitelmia.. Mutta eihän sitä reppanaa voi missään tapauksessa jättää kärsimään!

Mitäs vielä.. Muutama kaveri opiskelee hammaslääkäriksi, niin tekivät meille tarkastukset harjoittelunsa yhteydessä. Tulos: ei reikiä mutta joitain paikkoja voisi uusia. Uutta työtä varten kävin myös verikokeessa, jossa testattiin, onko mulla syfilis eli tuttavallisemmin kuppa ja keuhkokuvauksessa, jossa testattin jotain, mitä en ymmärtänyt edes englanniksi, unkarista/romaniasta puhumattakaan. Nämä ovat kuulemma lailla säädettyjä tarkastuksia, jotta voi olla töissä ainakin valtion/kaupunkien hommissa. Läpäisin kummankin testin.

Meillä olisi pian pakko ostaa uusi tietokone, kun jouduin luonnollisesti lähettämään työkoneen töiden loputtua takaisin ja mun oma läppäri on aika onnettomassa kunnossa jo. Eli otan vastaan vinkkejä myös toimivista ja halvahkoista (mini)läppäreistä..

Joskohan tässä olisi nyt kaikki. Pahoittelen sekavuutta ja pituutta, sen siitä saa kun bloggailee kerran kuussa..

Edit. Niin ja vielä yksi juttu. Koriskausi on taas alkanut! Joskin joukkueemme Bc Mures ei tänä vuonna ole edes niin hyvä kuin viime vuonna, jolloin jäätiin myös play off:ien ulkopuolelle.. Saas siis nähdä, kuinka käy ja saako joukkue pelin kasaan vielä ennen joulutaukoa, tällä hetkellä ei näytä kovin lupaavalta..

Talvi tuli takaisin

Koko päivän on satanut lunta tai siis lumen ja rännän sekoitusta. Maahan se jää muuten paitsi teillä, jotka ovat sitten loskapaskaa täynnä.. Paitsi, että nyt ovat jäätyneet/jäätymäisillään. Kamalinta kaikessa on se, että T on matkalla kotiin jossain 60 km päässä allaan kammo-Daciansa. Siis sellainen auto, jonka kyydissä pelottaa, että pohja tippuu alta. Ja vielä kesärenkaissa. Joka kerta, kun T on sillä jossain ja sää on yhtään huonompi, panikoin. Ja niinkuin pelkäsin, T soitti sitten äsken ja kertoi, että oli pyörähtänyt kolmesti ympäri, onneksi renkaillaan pysyen, ja päätynyt tien penkalle. Auto ja mies ovat kunnossa. En ihan tajunnut, oliko päässyt omin neuvoin pois vai oliko joku kanssaautoilija avustanut. Nyt on kuitenkin taas liikkeellä, köröttelee kotia kohti noin 10km/tunnissa vauhtia, kun tiet ovat niin jäässä eikä voi jarruttaa, kun muuten lähtisi luisuun. Nyt sitten vahdin puhelinta ja panikoin, tapan aikaa blogeissa ja nettipeleissä, kun en osaa muutakaan tehdä. Kunpa se nyt pääsisi ehjänä kotiin!

Että olisit talvi saanut jäädä tulematta!

Lisäys: Huhhuh ja helpotuksen huokaus! T soitti äsken ja kertoi pääseensä tänne asti ilman muita ongelmia, mutta on nyt isänsä ravintolalla. Lähden siis sinne ja haukkaan samalla happea, kun olen koko päivän ollut sisällä..

Iltakävelyllä

Kävin iltakävelyllä ja päädyin linnoitukselle, jossa olikin yllättäen muutakin kuvattavaa kuin kirkontorni. En tällaisesta lasten kylästä tiennytkään, vaikka siellä oli ollut vaikka mitä toimintaa joulun ja uuden vuoden aikoihin. Antaa kuvien kertoa, mitä oli vielä jäljellä.. Linnoituksella tapahtuu muutenkin usein, on konsertteja, viinifestivaalit syksyisin yms. muita tapahtumia. Yksi kaupungin parhaista paikoista.

Kaksikielinen kaupunki.

Tässä syyllinen lumisiin puihin ja kinoksiin, ei meillä nyt sentään oikeasti noin lumista ole.

Nyt kokeilemaan tuleeko suihkusta kuumaa tai edes lämmintä vettä. Yleensä se ei ole ongelma iltaisin (toisin kuin aamuisin), mutta katsotaas vaikuttaako kaasuongelmat täälläkin..

Talven kylmin yö?

Argh, mikä aamu.

T:n puhelin soi 8 aikoihin ja hänen isänsä (metsästysreissulta ties mistä) ilmoitti, että yöllä on ollut -17 astetta pakkasta (T sanoi, ettei näin kylmää ole nykytalvisin läheskään joka vuosi) ja hophop varastoa lämmittämään. Ei kai siinä sitten auttanut muu, kun vetää toppapuvut niskaan ja hypätä autoon. Ajettiin toiselle puolelle kaupunkia varaston eteen, kun T tajusi, että varaston avaimet jäi kotiin. Itse asiassa hän jätti ne kotiin, sanoi vielä lähtiessä mulle, ettei ota kotiavaimiaan mukaan. Eipä siinä sitten kumpikaan edelleen unenpöpperössä tajuttu, että varaston avain roikkuu siinä samassa avaimenperässä T:n kotiavaimen kanssa.. Uusi yritys ja tällä kertaa päästiin jopa varastoon sisällekin. Lattialla ollut käsienpesuvesi oli jäätynyt, mutta tuotteet (saippuat, rasvat, huuhteluaineet yms.) vaikuttivat olevan jähmettyneitä muttei jäätyneitä. T:n äiti oli onneksi edellisenä päivänä käynyt lämmittämässä ja eristämässä oven ja seinän väliin jääviä rakoja. Pistettiin lämmittimet päälle ja jopa kaasulämmitin suostui toimimaan, joskin muutaman minuutin kuluttua se hyytyi. Ajateltiin, että kaasu on lopussa, joten T hurautti vaihtamaan pulloa. Minä jäin leikkimään lämpömittarilla (kylmin kohta -7, lämpimin -3, jos ei ihan lämmittimen viertä lasketa). T saapui uuden kaasupullon kanssa, mutta eipä lämmitin toiminut sittenkään.. Hetken sitä tutkittuaan T totesi, että kaasu kyllä tulee normaalisti mutta liekki ei toimi. Kyseessä on siis tämän kaltainen laite, joskin vähemmän hieno.. Mietittiin siinä sitten, mitä sen kanssa pitäisi tehdä ja kuka sen osaisi korjata, kun sähköt katkesivat. Ilmeisesti kahden sähköllä toimivan lämmittimen ja valon käyttö yhtaikaa oli liikaa.. Päätettiin sitten ottaa kaasulämmitin kyytiin ja poistua paikalta. Käytiin vielä T:n vanhempien luona aamupalalla ja suunnattiin tutun putkimiehen luo, joka lupasi käydä katsomassa masiinaa ja ehkä jopa saattaisi osata korjata sen. Käytiin kuitenkin varmuuden vuoksi katsomassa vastaavien lämmittimien hintoja, ennen kun T:n piti mennä avaamaan pubi. Paikka ei oikeasti ole mikään pubi, vaan kahvila/loungebaari pienellä casinonurkkauksella. Pubi vaan on lyhyt ja ytimekäs nimi, jota käytetään myös keskenämme. Minä tulin kotiin siivoamaan ja lepäämään, sillä flunssasta toipuvana aamu oli pitkä ja kylmä eikä todellakaan mikään ihanteellinen sunnuntaiaamu..

Juuri tätä kirjoittaessani T soitti ja kertoi, ettei pubissa ole asiakkaita ja kuulemma hän ei ole nähnyt montaa henkeä kävelevän edes sen ohi. Ihmiset taitaa olla kotona kylmää paossa ja pitkästä vapaasta toipumassa. Täällä 2.1. oli myös vapaa suurimmalla osalla ihmisistä, joten bileputki on monella varmasti venynyt usean päivän mittaiseksi.. Voi siis olla, että laittaa kohta paikan kiinni, turhaa siellä on yksinkään seisoskella. Jos ei laita, niin lähden tästä kohta pitämään seuraa.. Tylsistytään sitten yhdessä.

Siivoussalaisuus ja muita kuulumisia

Eilen oli jälleen siivouspäivä. Miten tämä kämppä voi olla koko ajan siivouksen tarpeessa?! Häädin T:n tieltä pois, että saisin siivota rauhassa ja hänellä ei tyypillisenä miehenä ollut mitään asiaa vastaan. Näin siis sanoin hänelle. Tosiasiallinen syy (T:lle ei sitten kerrota!) on meidän olohuoneen ja makuuhuoneen siivoaminen. Huoneissa on puulattia, joka hiottiin ja lakattiin uudestaan viime kesänä muun rempan yhteydessä ja tällöin työn tehnyt mies oli sanonut, ettei lattiaa saa imuroida eikä luututa, vaan se tulisi harjata pehmeällä harjalla ja pyykiä kostealla kankaalla. Menetin hermoni kesällä näin tehdessäni ja pölyä edestakaisin siirrellessäni, ja nyt kun meillä on ystäväni Paolo (alias imuri) en millään malta olla imuroimatta myös näitä kahta huonetta. Joka tapauksessa vanhempieni kotona on aina ollut puulattia, jota on imuroitu ja luututtu huoletta. Toki olen supervarovainen, etten vaan vahingoita lakkapintaa ja ettei T vaan saa tietää. Sen verran se tietää jo, että matot imuroin, mutta lattioista ei enkä aio kertoakaan. Jos en joskus saa järjestettyä siivousta niin, että olen yksin, aion siivota "oikealla" tavalla, muulloin imuroin ja tarvittaessa luuttuankin hyvin kuivaksi puristetulla luutulla.

Myöhemmin illalla käytiin lämmittämässä varastoa ensimmäistä kertaa välikaton rakennuksen jälkeen. Viime päivinä täällä on ollut päivisin noin - 3 - -5 astetta pakkasta, öisin lähempänä -10 ja välikatosta huolimatta varastossa oli todella kylmä. Lattialla oleva käsienpesuvesi oli jäätynyt pinnalta, mutta tuotteet näyttivät olevan suurimmaksi osaksi kunnossa, joskin osa oli muuttunut nestemäisestä hyytelöksi. Otettiin yksi tälläinen suihkusaippuapullo mukaan ja nyt tuo näyttää jo ihan normaalilta, kun on saanut olla yön lämpimässä. En siis usko, että tuotteille on syntynyt pysyviä vahinkoja. 1,5 tunnin kaasu- ja sähkölämmittimen käytön jälkeen lämpötila oli kohonnut huomattavasti. Pitää mennä joku päivä uudestaan, mikäli nämä pakkaset jatkuvat..

Tänään vietän vielä joululomaa, sillä työskentelemme vajaalla miehityksellä välipäivien ajan. Huomenna on sitten minun vuoroni olla töissä. Tämän jälkeen onkin taas 5 vapaapäivää, sillä täällä myös 2.1. on pyhä. Tosin uudelle vuodelle ei ole suunnitelmia, todennäköisesti mennään T:n isän ravintolalle syömään ja juhlimaan vuoden vaihdetta ainakin osaksi iltaa/yötä. Mutta saa nyt nähdä, mitä keksitään..

Päivä Bucinissa

Kylä vuoren laella

Lauantaina lähdettiin T:n sekä kavereiden B, B:n kihlattu C ja toinen T kanssa reilun tunnin ajomatkan päähän Buciniin. Tarkoituksena lumilautailla, nauttia vuorimaisemista ja nähdä kesyjä saksanhirviä. (Luulen ainakin, että kyseessä on juuri tämä hirvieläin.. Joku tietävämpi saa korjata, jos olen väärässä.) Ja kaikkea tätä teimme.

Paikka on pieni turistikylä vuoristossa. Ylhäällä kylässä oli muutama majatalo sekä joitakin mökkejä, joista erään pihassa olevassa aitauksessa asusti kaksi hirvieläintä, joiden oletan olevan juurikin saksanhirviä. Nämä olivat kuulemma vasoina joutuneet syystä tai toisesta ihmisten haltuun ja ovat nyt ihmisiin tottuneita ja ainakin aidan läpi tarkasteltuna oikein kilttejä. Suloisia otuksia!

Tämä kaveri olisi halunnut tulla aidan läpi.

Rinteitä oli kolme, jotka olivat kaikki erillisiä ja kaksi niistä kylän ulkopuolella. Kyse ei siis todellakaan ole mistään suuresta laskettelukeskuksesta, mutta ihmisiä riitti silti. Me ei itseasiassa tungoksen takia ostettu edes hissilippuja (jotka olisivat kuulemma maksaneet jopa noin euron), vaan kiipesimme rinnettä ylös ja laskimme alas. Hissille olisi saanut jonottaa keskimäärin puolisen tuntia, ei kiitos.

T:n tyylinäyte ja hissijono (itse hissi vasemmalla, jononpää oikealla)

Suurimman osan ajasta käveleksin ympäriinsä, otin kuvia ja nautin auringosta, kun minun T ja B laskivat laudoillaan. C:lla oli myös lauta, mutta hän ei halunnutkaan laskea paria mäkeä enempää ja toista T:ta kyllästytti tungos ja jonot hissille. Hänellä oli sukset, joten monoissa mäen kiipeäminen ei ollut yhtä helppoa kuin lautailukengissä. Koska C ei laskenutkaan, kokeilin hänen lautaansa minun T:n tai B:n pitäessä kädestä kiinni ja muutenkin yrittäessä opettaa edes tärkeimpiä perusteita. Tuskinpa opin mitään, mutta hauskaa oli silti! Kyseessä oli ensimmäinen kerta laudalla, ja edellisestä laskettelukokemuksestakin on jo kuutisen vuotta aikaa.

Lämmikkeeksi teetä ja suklaata

Illalla B ja C tulivat meille pelaamaan Monopolin miniversiota (mahdoton peli nakkisormisille, rahatkin ovat noin 1/4 normaalista) ja Yatzya. Monopolissa ennakkosuosikin asemani muuttui konkurssiin ja T vei pelin. Yatzyssa B oli voittamaton.

Kiireistä elämää

Kiirettä pitää, mitenkähän tässä ehtii jouluksikaan rauhoittua..

Viikonloppuna siivottiin ja puunattiin ja viimeisteltiin pubia sen, minkä osasimme. Pubi on siis T:n ja isänsä uusin yritys. Entisen räkälän tilalle remontoitu loungebaari/kahvila, jossa myös paikalliseen tapaan on muutama pelikone. Täällä pelikoneita ei ole Suomen tapaan marketeissa, vaan kaikki ovat casinoilla tai baareissa. Ja myös summat, joilla pelataan eivät ole ihan parin euron luokkaa. En edes tiedä, miten paikallisilla on vara pelata niin suurilla summilla..

Sunnuntai-iltana kävimme myös ostamassa joululahjan toisillemme, 42 tuumaisen LCD-taulutv:n. Onhan se (liian) suuri, mutta oli tarjouksessa ja siten halvempi kuin moni pienempi. Toiveena mulla on 37 tuumainen, mutta kelpaa tuokin. Ainakin jos entiseen vertaa. Se nimittäin on syvyyssuunnassa valtava, ikivanha tv, josta hyvällä tuurilla näki ehkä 3 meidän noin 40 kanavasta.. Että sinänsä tv oli erittäin ajankohtainen ja tärkeä hankinta. Kuitenkin maksetaan niistä kanavista, niin olisi kiva nähdäkin ne. Kauppakeskus, josta tv:n ostimme, oli muuten vielä noin klo 20 sunnuntai-iltana aivan tupaten täynnä. Täällä etenkin suuret hipermarketit ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki joulun alla ja kuulemma niissä käy ihmisiä yölläkin. Ei onnistuisi Suomessa, ja mielestäni hyvä niin..

Eilen ja tälläkin hetkellä istun jälleen olohuoneen nurkassa koneen ääressä töissä. Onneksi puheluita ei ole kovinkaan paljoa, taitavat ihmiset olla jo lomilla. Illat menevätkin sitten pubia laittaessa, sen pitäisi avautua tänään. Huomennakin vielä 4 tuntia töitä ennen kuin pääsee joulun viettoon. Voi tosin olla, että joulukin menee pubilla ja/tai T:n varastolla, jossa ovat siis maahantuontiyrityksen tuotteet. Tänne on luvattu kovahkoja pakkasia ja varasto ei ole erityisen lämmin, joten istumme varmaan joulun siellä kaasulämmittimen ääressä.. Tai toivotaan, että pakkaset eivät tulekaan.

Ihan outo olo, kun ei yhtään tiedä, mitä jouluna tapahtuu eikä oikein ole joulufiilistäkään. Ei tunnu siltä, että se on jo huomenna. Mutta onpahan ainakin erilainen joulu. Ja eiköhän se siitä vielä iloksi muutu..

Ai niin ja kävin taas postissa, koska sain uuden pakettikortin ja odotan edelleen pakettia vanhemmilta. Menin taas kerran ensin sinne takahuoneeseen, josta minut ohjattiin ystävällisesti etupuolelle ja kerrottiin jopa, mikä tiski on oikea. Onneksi ymmärrän pienet numerot romaniaksi. Jonotin ja jonotin ja kun viimein pääsin palveltavaksi täti tiskin takana tunnisti minut ja kysyin erittäin närkästyneellä äänellä "nu stiu Romaneste?" (en ota vastuuta kirjoitusasun oikeellisuudesta) eli etkö osaa romaniaa. Vastasin, että en ja hän lähti etsimään pakettiani. Noh, sitä ei lopulta löytynyt, ja hän keksi, että pakettikortti oli edelliseen, jo hakemaani kirjeeseen. Tai siis näin ymmärsin hänen puheestaan ja siitä, kun hän osoitti vihkoa, johon olin edellisen kerran allekirjoittanut kirjeen hakiessani. Toivon todellakin, että hän on oikeassa eikä posti ole hukannut/varastanut pakettiani. Sekään ei yhtään yllättäisi.. Huoh.

Opiskelun loppu, synttärisankari ja ensilumi

Olen palannut Jyväskylän reissulta, ja opiskelut on siis nyt opiskeltu. Ainakin tällä erää ja sitä uutta erää saa kyllä jonkin aikaa odotella.. Eilen tulostettiin, kansitettiin ja palautettiin itse opinnäytetyö, täytettiin muita papereita, esiteltiin salainen työmme vain seminaareista vastaavalle opettajalle ja vastattiin kypsyysnäytteeseen. Se oli sitten ihan oikeasti siinä!
Helpotuksen huokauskin koettiin, vaikka nyt on jo uudet huolet ja stressit mielessä: Muutto lähestyy uhkaavasti, ja hoitamattomia asioita riittää.. Lauantaina lähden Helsinkiin Siskon luo, maanantaina Budapestiin ja tiistaina kotiin. Niin kai se on jo sanottava.. Koti.

Toisekseen täytyy ilmoittaa, että rakas koiruutemme beagle-muori Rita täytti sunnuntaina kunnioitettavat 13 vuotta! Ei enää ihan mikään pikku tyttö..

Tässä viime kesäkuulta. Rita on veneilijä parhaasta päästä.

Tänne on myös satanut ensilumi! Kai se oli suurimmaksi osaksi tullut jo viikonlopun aikana, mutta yhtä kaikki, talvi tuli. Nyt tuon sankarin kanssa tarpomaan uuteen lumeen. On se aina niin jännää, kun maa on yhtäkkiä valkoinen..